Jäteveden puolella riittää tekemistä – hulevedet riesana
60-vuotiaan Someron Vesihuollon toimitusjohtaja Pekka Alisaari on sangen tyytyväinen veden laatuun, jota vesilaitos Someron alueella putkistoon toimittaa kansalaisten käyttöön.
– Suht hyvin menee puhtaan veden puolella. Järjestelmä toimii ilman synteettisiä kemikaaleja. Veden laatu on hyvä, toteaa Alisaari.
Puhtaan veden hintakin on pysynyt matalalla. Alisaari sanoo sen olevan Suomen alhaisimpia. Puhdas vesi maksaa 1,27 euroa kuutiolta.
Jäteveden hinta huitelee toisissa sfääreissä. Someron jätevesitaksa 5,05 euroa kuutiolta on valtakunnan kalleimpia.
– Jäteveden puolella riittää vielä sarkaa, vaikka paljon on tehtykin, sanoo Alisaari.
Ikuisuusongelmana ovat hulevedet, jotka saavat järjestelmän koville etenkin kovien sateiden aikana.
Viime vuosina Somerolla on rakennettu hulevesiverkostoja. Seuraava on luvassa Rankkulan suuntaan.
Siirtoviemärin rakentaminen Akustinpuiston pumppaamolta Kirkkojärven ali jätevedenpuhdistamolle helpotti tilannetta keskustan alueella. Remontti jätevedenpuhdistamolla lisäsi puhdistamon kapasiteettia käsitellä jätevettä.
– Puhdistamo on toiminut hyvin varsinkin silloin, kun käsitellään jätevettä. Haasteita on, kun ylitetään virtaamat.
Saneerattu jätevedenpuhdistamo ja siirtoviemäri helpottivat hule- ja jätevesiongelmaa
Hulevedet ovat olleet Someron ongelma. Etenkin kovien sateiden aikana vesi on virrannut kaduille ja kellareihin. Vanhoissa viemäriverkostoissa jätevesi ja hulevesi ovat menneet sekaisin.
Viemäriverkostossa olevat keruukaivot ovat tulvineet ja jätevedenpuhdistamon käsittelemä vesikuorma on ollut ylen suuri. Kovilla sateilla kuormasta osa on ohijuoksutettu puhdistamolta Mustjokeen.
Helpotusta saatiin, kun Akustinpuiston pumppaamoa uusittiin. Nyt siellä on aiempaa tehokkaammat pumput.
Jätevedenpuhdistamolla oli ennen remonttia vain kaksi hiekkasuodatinsäiliötä. Niitä on nyt kuusi.
Mustjokeen ohijuoksutettava vesi on puhtaampaa, kun siitä on saneeratulla puhdistamolla poistettu suurimmat kiintoaineet.
Tärkeä uudistus oli siirtoviemäri. Se vedettiin Kirkkojärven ali jatkuen jätevedenpuhdistamolle Harjun alueelle. Hulevesien ja puhdistamattoman jäteveden karkaaminen Kirkkojärveen väheni.
Jätevesiverkoston vuotovesiprosenttia saatiin viime vuonna laskettua 68:aan, kun se aiemmin huiteli yli 70 prosentin.
– Silti ollaan kaukana 40 prosentin valtakunnallisesta keskiarvosta. Mutta hyvällä tiellä ollaan, sanoo Someron Vesihuollon toimitusjohtaja Pekka Alisaari.
– Viemäriverkoston ohijuojuoksutuksia on ollut vuositasolla aiemmin jopa 70 000 kuutiota. Viime vuosina ohijuoksutusten määrä on ollut keskimäärin 30 000 kuutiota. Ennen vuotta 2024 lähes kaikki ohijuoksutettu jäte- ja hulevesi ohjautui Kirkkojärveen. Tehtyjen investointien avulla olemme saaneet sen vähennettyä 2 000 kuutioon.
Kaupunkivesien hallintasuunnitelma tekeillä
Asuinalueille on pikku hiljaa rakennettu hulevesiverkkoa, jotta olisi erilliset jäte- ja hulevesiverkostot. Sade- ja sulamisvesiä johdetaan omiin viemäreihin. Näin nämä vedet eivät rasita jätevesiverkostoa.
– Olemme yhdessä kaupungin kanssa rakentaneet verkostoa. Investointien vauhti on noin miljoona euroa vuodessa. Esimerkiksi tänä vuonna suuntana on Rankkula, toteaa Alisaari.
Hän sanoo viemäriverkoston kuntoon laiton olevan pitkä prosessi. Parhaillaan ollaan tekemässä kaupunkivesien hallintasuunnitelmaa. Siinä kartoitetaan kriittiset kohdat. Suunnitelmasta saa jatkossa apua, mihin tarttua ensimmäisenä.
Hallintasuunnitelma valmistuu kuluvan vuoden aikana. Hankkeeseen on saatu rahoitusta Ely:ltä.
Puhdistamon lämpö haltuun ja uudelleenkäyttöön
Joulukuulla aloitettiin projekti, jossa on selvitelty läpi kulkevan veden lämpöenergian talteenottoa ja hyötykäyttöä. Tarkoitus on, että puhdistamon kautta Mustjokeen kulkevasta vedestä otetaan lämpöenergiaa talteen ilmalämpöpumpulla. Tuotettu lämpöenergia käytetään puhdistamon lämmitykseen.
Pekka Alisaari arvioi, että jätelämmöllä voitaisiin hoitaa 80 prosenttia puhdistamon lämmöntarpeesta. Samalla laitoksen hiilidioksidipäästöistä putoaa 3/4 pois.
Projektin kustannukset ovat noin 500 000 euroa. Siihen saadaan ympäristöministeriöltä 40 prosentin tuki. Myös puhdistamon aurinkoenergiavaihtoehto selvitetään.
Noin vuosi sitten saneeratuksi saatu jätevedenpuhdistamo on toiminut hyvin. Päästörajat riittävät.
– Etenkin silloin, kun käsitellään vain jätevettä. Haasteita tulee edelleen silloin, kun ylitetään virtaamat eli kun tulee suuria sateita ja sulamisvesiä.
Maksukorotuksia vain yleisen indeksin verran
Siirtoviemärin rakentaminen, pumppaamon ja puhdistamon saneeraus maksoivat noin 3 miljoonaa euroa. Investoinnit rasittavat yhtiön taloutta. Jäteveden taksoja on jouduttu korottamaan.
Someron jätevesimaksu on 5,05 euroa kuutiolta. Salossa peritään arvonlisäveroineen 3,04 euroa, Forssassa 3,10, Jokioisilla 2,81, Koski Tl:ssä 3,36, Loimaalla 3,87 ja Lohjalla 3,00.
Sen sijaan puhdas vesi maksaa Somerolla vain 1,27 euroa kuutiolta. Muualla on kalliimpaa. Forssassa käyttöveden kulutusmaksu on 2,11 euroa kuutiolta, Salossa 1,74, Loimaalla 1,87, Lohjalla 1,96, Jokioisilla 1,66 ja Koskella 1,33.
Pekka Alisaari sanoo, ettei voi luvata maksujen korotusten jäävän tähän.
– Täytyy saada viime vuoden luvut ensin selville. Korotuspaineita on, mutta ehkä hintoja nostettaisiin vain yleisen indeksin ja hintatason mukaan.
Käyttövettä Somerolla riittää. Vain murto-osa luvista on käytettynä.
– Meillä on vain oma verkosto. Emme ole liittyneet ympäristökuntien vesiverkostoihin. Oman verkoston latva-alueilta eteenpäin voisi levittäytyä. Verkostonaapureista olisi apua häiriötilanteissa.
Pääpumppaamo on Jyrkinharjulla. Muut pumppaamot ovat Rautelassa, Linnanmäellä, Kerkolassa, Pitkäjärvellä ja Jakkulassa.
”Kunnan näpeissä, miten omia varantoja hoidetaan”
Vesihuoltolakiin ollaan tekemässä muutoksia. Valtiovalta selvittää, mikä olisi paras maan vesihuollolle ja esimerkiksi, voiko kunnallisia vesihuoltoyhtiöitä yksityistää.
Pekka Alisaari ei lämpene yksityistämiselle.
– Paras, että on omissa näpeissä, miten omia varantoja hoidetaan ja käytetään. Kun yrittäjä maksimoi voiton, niin hän saattaa säästää myös huoltotoimenpiteissä. Asiakkaalle, veden käyttäjälle, palvelu saattaa tulla huomattavasti kalliimmaksi. Britanniassa yksityistäminen on johtanut siihen, että vesihuolto ja veden laatu on huonossa jamassa.
Alisaari arvioi, että puhdas vesi saattaa olla tärkeä markkinatekijä jatkossa.
Hän toivoo, että vesilaitosten tekemää työtä ymmärrettäisiin arvostaa.
– Puhdasta vettä tulee kraanasta 24 tuntia vuorokaudessa. Se on iso asia. Ja monen henkilön asiantuntemuksen ja työn aikaansaannos.
Häiriötilanteesta lähtee viesti puhelimeen
Someron kaupunki, Someron Lämpö ja Someron Vesihuolto ottavat yhteisesti käyttöön häiriöviestintäpalvelun. Jos veden tai lämmön palveluissa on jonkinlainen häiriö, niin siitä ilmoitetaan tekstiviestillä asiakkaan kännykkään.
– Jos on iso hätä, niin siitä saadaan nopeasti ja yhtäaikaisesti viesti lähes kaikille asiakkaille. Esimerkiksi jos on katkoja palvelussa, kertoo Someron Vesihuollon toimitusjohtaja Pekka Alisaari.
Hän sanoo, ettei asiakkaiden itse tarvitse tehdä mitään, sillä palveluja järjestävillä tahoilla on asiakkaiden puhelinnumerot tiedossa.
– Mutta jos on salainen puhelinnumero, niin silloin pitää antaa järjestelmälle lupa lähettää näitä viestejä, täydentää Alisaari.
Palvelun on tarkoitus alkaa helmikuussa.
Etäluettavien mittareiden kokeilu
Maaliskuussa vesilaitos ryhtyy testaamaan etäluettavia vesimittareita.
– Kokeilemme, miten ne toimivat alueella. Keräämme tietoja käytöstä ja hyödyistä. Jos järjestelmä toimii ja on hyvä, niin laajennamme sitä, sanoo Pekka Alisaari.
Tämän järjestelmän kautta asukas pystyy itse seuraamaan vedenkulutusta omalla kiinteistöllään, esimerkiksi mihin aikaan vuorokaudesta vettä eniten virtaa ja onko mahdollisesti vuotoja.
Tarkat ja yksityiskohtaiset vesitiedot auttavat löytämään suurimmat vedenhukan aiheuttajat ja puuttumaan epäkohtiin ja poikkeamiin välittömästi.