Tärkeisiin kunta- ja aluevaaleihin on aikaa vajaat kaksi kuukautta. Hiljaista on.
Äänestäjät vieroksuvat politiikkaa. Ehdokkaiden haaliminen on kivuliasta. Ensimmäiset vaaliohjelmat on julkaistu, mutta vaalien merkityksestä ei juurikaan puhuta. Tiedot monien tunnettujen, pitkään valtuustoissa toimineiden ehdokkaiden vetäytymisestä vahvistavat käsitystä innostuksen puutteesta. Kansalaisten edustaminen on rankkaa puuhaa, josta ei kiitosta useinkaan saa. Mutta jos vaalit eivät kiinnosta, kunnallinen itsehallinto menettää arvostuksensa.
Sote-uudistus vei kunnallisesta päätöksenteosta ison viipaleen. Kuntademokratian kannalta ehkä isomman kuin osattiin arvata. Kiinnostus kuntien päätöksentekoon on laimentunut, ellei peräti lopahtanut. Pettymys uudistukseen karsii kiinnostusta osallistua päätöksentekoon.
Muutos on kunnissa havaittu. Somerokin osallistuu Onneksi on kunnat -kampanjaan. Tavoite on kertoa, miten arkisista, mutta jokaiselle kuntalaiselle tärkeistä asioista kunnat edelleen päättävät. Ja senhän me veroina maksamme.
Jäljelle jääneet kuntien tehtävät ovat kuitenkin tärkeitä, ne ovat ihmisen kokoisia ratkaisuja kuten koulujen, päiväkotien, liikuntapaikkojen, kirjaston, vesi- ja jätehuollon toiminta. Ja uutena tärkeät työvoimapalvelut. Juuri niiden pitäisi kiinnostaa kuntalaisia enemmän kuin suurten järjestelmämuutosten. Sen sijaan päätökset hyvinvointialueiden säästöistä, yöpäivystyksistä ja terveyskeskusten karsimisesta tai vanhusten hoivan ongelmista ovat hevosen kokoisia. Niihin eivät pienen kunnan äänestäjät pysty paljon vaikuttamaan.
Terveydenhoito ja kuntatalous taitavat olla tärkeimmät vaaliteemat. Soten leikkaamat verotulot eivät enää kaikissa kunnissa riitä tärkeiden palveluiden rahoittamiseen. Somerolaiset voivat onnitella itseään siitä, että talous on vielä keskimääräistä parempi, mutta valtionapu siinäkin ratkaisee. Epävarmaa on, miten tuleva valtionapujen uudistus kohtelee Someroa, miltä kunnalta se leikkaa ja minne se antaa. Tavoite elinvoiman vahvistamiseen on oiva päätös. Se on jatkuvaa työtä, joka ei jätä tilaa lepotauoille.
Rahaa pitää saada jostain, eikä kunnilla ole verotuksen lisäksi montaa vaihtoehtoa. Omaa vaalikampanjaansa tuskin kukaan voi rakentaa lupaamalla verojen alentamista, mutta ei niiden korottamisellakaan äänestäjiä houkutella. Maata, metsää tai kiinteistön voi myydä vain kerran. Tuulimyllyjen kiinteistöverot ovat olleet jossakin onnen tuojia.
Terveyspalveluiden parantaminen on varmasti vaalipuheissa esillä. Sote on tuonut pettymyksiä, joiden korjaamista on helppo luvata, mutta vaikea toteuttaa. Sitä ohjaa enemmän valtion rahapussi kuin aluevaltuusto. Päätöksenteossa jyllää suurten kaupunkien voima. Muualla vaalissa onnistuminen vaatiikin tukea monen kunnan äänestäjiltä.
Varsinais-Suomessa on luvassa rajuja leikkauksia ja karsimista. Huomasin, että Turku tukee 16 terveyskeskuksen lopettamista. Vain harva niistä on Turussa. Pienet kunnat ovat oikeutetusti huolissaan tulevista karsinnoista. Lähipalvelut ovat tärkeitä, sillä digitaaliset palvelut eivät ole kaikkien käytettävissä. Turku näyttää tavoittelevan niin nopeaa väestönkasvua, että muut alueet jäävät päätöksenteossa murusille. Alkaa näyttää väistämättömältä, että hyvinvointia jaetaan Turku vastaan muu maakunta. Siihen tarvitaan kovia vastavoimia.
Ensi kertaa nyt pidetään kunta- ja aluevaalit samaan aikaan. Se voi aiheuttaa monenlaista sekaannusta. Kuntavaalien kampanjaa käydään kotikylässä, mutta aluevaalissa ehdokkaalle täytyy löytyä tukea laajasti oman kylän ulkopuolelta. Se on kallista ja vaivalloista. Siksi moni epäröi ryhtyä aluevaalissa ehdokkaaksi. Arvostakaamme niitä, jotka tähän tärkeään tehtävään suostuvat.
Johannes Koroma
pääkonsuli