Sanotaan, että ennen kaikki oli paremmin. Ei kaikki ollut, mutta moni asia oli. Esimerkiksi aika ennen sotea. Uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista oli varmistaa asiakkaiden sujuva pääsy palveluihin. Ennen pääsi, mutta nyt on ruuhkaa.
Someron terveydenhoito toimi mainiosti jo 1950–1960-luvuilla. Oma sairaala valmistui vuonna 1952 ja siinä oli sairasosaston lisäksi myös synnytysosasto ja kulkutautiosasto. Leikkauksia tehtiin sairaalassa vuoteen 1972 saakka, jolloin voimaan tullut kansanterveyslaki lopetti nukutusta vaativat leikkaukset. Juha Jonkka ja Olavi Suomela tekivät satoja kirurgisia toimenpiteitä ja tämän lisäksi hoitivat sairaalan yöpäivystyksen. Mutta toiminnan kehittäminen ja palvelujen parantaminen vei yöpäivystyksen ja monet toiminnat Forssaan ja Saloon ja sieltä Turkuun. Ja nyt on jonoja, vaikka Someron väkiluku on vuodesta 1970 vähentynyt yli 3 000 hengellä.
Valtion ravitsemusneuvottelukunta antoi uudet suositukset, jotka ohjaavat kohti kasvipainotteisia ruokavalioita sekä terveys- että ympäristösyistä. Ruokavalioon pitää kuulua nyhtökauraa, härkistä, soijarouhetta, linssejä, pähkinöitä, sushia ja avokadopastaa, mutta ei lehmänmaitoa. Lehmäperäinen maito kasvattaa vauvoja nopeammin kuin äidinmaito ja nopea kasvu elämän alussa nostaa ylipainoisuuden ja lihavuuden riskiä myöhemmin elämässä. Lisäksi maitoa juovat lapset ahdistuvat ilmastokriisistä lehmän metaanipäästöjen takia. Aikuisille maitotuotteita ei suositella, koska ne voivat aiheuttaa turvotusta.
Toisin oli ennen, kun Valtion Maitopropagandatoimisto kehotti kansaa maidon juontiin. Maito oli vuosisatoja terveysjuoma, jonka sanottiin parantavan köyhän kansan ruokavaliota ja ravintosisältöä. Erityisesti lapsille maito todettiin tarpeelliseksi. Maidon ja muiden juomien kohdalla terveysvaikutukset ovat vaihdelleet vuosikymmenien aikana hyvästä huonoon ja päinvastoin. Kaura- ja soijamaitoa pidetään nyt terveellisenä kuten 1930-luvulla pidettiin Nokian Velhonlähteen radioaktiivista vettä, jota myytiin vatsaa parantavana ihmelääkkeenä. Oy Radiumvesi Ab:n mainoksessa kerrottiin, että Aradium oli Euroopan radioaktiivisinta vettä ja tiede oli todistanut sen maailman tehokkaimmaksi aineeksi. Paikkakuntalaiset eivät vedestä niin välittäneet ja sitä valmistettiin lähinnä Helsingin terveystietoisten herrojen ja rouvien nautittavaksi.
Monien sukupolvien ajan vanhoja ihmisiä kunnioitettiin ja heidän mielipiteitään arvostettiin. Kyläjärjestyksen mukaan kylän toimintaa johti kylänvanhin eli oltermanni. Hän oli arvostettu henkilö yhteisössä ja hänen kokemukseensa luotettiin.
Vanhan ihmisen arvostus tuotiin esille myös tavallisessa arjessa. Heitä tervehdittiin ja teititeltiin, noustiin seisomaan ja kysyttiin neuvoa. Heidät ohjattiin parhaille paikoille istumaan ja ensimmäiseksi ruoka- ja kahvipöytään. Lasten ei sopinut meluta, eikä häiritä, kun vanhat ihmiset puhuivat.
Sotiemme veteraanit ja lotat lienevät viimeisiä kunniakansalaisiamme. Heidän jälkeensä on vain vanhuksia, suuria ikäluokkia, jotka rasittavat terveydenhoitoa, aiheuttavat julkisen talouden kestävyysvajeen, romahduttavat eläkejärjestelmän ja synnyttävät kauhuskenaarion tulevaisuudesta, joka on täynnä 120-vuotiaita.
Nykyaika arvostaa nuoria ihmisiä, jotka ovat innovatiivisia, päättäväisiä, kilpailullisia ja koulutettuja moniosaajia. He maksavat mahdollisimman paljon veroja ja kuolevat ennen eläkettä. Vanhojen viisaudesta ei ole enää apua, kun käytössä ovat tietokoneet, älypuhelimet, sähköiset asiointipalvelut, somealustat ja tekoäly, joka korvaa elämänkokemuksen.
Aikojen kuluessa moni asia on kääntynyt päälaelleen ja päinvastoin, mutta onneksi useimmiten huonosta hyväksi. Yksi tällainen on jätehuolto. Vanhaan aikaan jätteiden määrä oli vähäinen ja mitä tuli, ne heitettiin navetan taakse. Someron keskustaajaman ensimmäinen kaatopaikka sijaitsi Roosin perikunnan maalla Lamminnummella lähellä Venäläistä hautausmaata. Uusi kaatopaikka otettiin 1950-luvun puolivälissä käyttöön Härkätien varrelta Ali-Lukumiehen tilasta. Pajulan kaatopaikka otettiin käyttöön 1960-luvun alussa, mutta kului monta vuotta, ennen kuin sen käyttö yleistyi. Avokaatopaikoille tuotiin jäteöljyjä, teurasjätteitä ja vanhoja separaattoreja. Patteri-nimisen suolammen alueelle kertyi 40-vuoden aikana 100 000 kuutiota jätettä. Somerniemen kaksi ensimmäistä kaatopaikka sijaitsivat Valkee-nummen pohjavesialueella ja kolmas Salkolantien varrella.
Läänin terveystarkastaja tutustui Someron kaatopaikkaan vuonna 1982 ja totesi, ettei ollut pitkän uransa aikana tavannut toista yhtä pahaa tapausta. Käynnin jälkeen kaatopaikalle määrättiin aukioloajat ja jätteiden tuojia ryhdyttiin valvomaan. Kaatopaikalle kylvettiin jopa 1000 kiloa rotanmyrkkyä vuodessa, mutta silti rottakannaksi arvioitiin 3 000. Kaatopaikat suljettiin vuoden 1996 viimeisenä päivänä ja Somero liittyi jäteyhteistyöhön Forssan seudun kuntien kanssa.
Avokaatopaikoista on siirrytty jätteiden keräämiseen, kierrättämiseen ja kuljettamiseen. Valveutuneet kansalaiset tietävät nyt mihin astiaan laittavat munakennot, foliot, kalanruodot ja kissanhiekan.
Manu Kärki