Syyskuun loppu 2024 oli kaunis ja lämmin. Somerolainen Laura Nuotio vietti kotonaan vapaapäivää. Puoliso oli lähtenyt ystäviensä kanssa jokavuotiselle linnustusreissulle. Kotona olivat Nuotion lisäksi pariskunnan 9- ja 11-vuotiaat tyttäret Ilona ja Pinja Pomppu .
– Lapset tulivat kotiin iltapäivällä kaveriensa luota. Minä ajattelin, että rupean pihahommiin ja yllätän mieheni iloisesti, kun hän palaa reissultaan, Nuotio muistelee päivää.
Nainen puki ylleen raivaussahan valjaat, kiinnitti sahan valjaisiin ja alkoi heinän trimmeröintiin.
– En ikimaailmassa olisi voinut kuvitella, että minulle kävisi niin kuin kävi. En koskaan astu kaivonkansien päälle edes kadulla.
Niin vain kuitenkin sattui, että Nuotio astui epähuomiossa pihan perällä olevan vanhan likakaivon kannen päälle.
– Alue on aidattu, eikä siellä normaalisti käydä. Olin juuri leikannut pitkät nokkoset kaivon ympäriltä, ne olivat kaatuneet peittämään kannen. Yritin irrottaa raivaussahaa valjaista, mutta tarvitsen siihen kaksi kättä. Käänsin valjaita ja rekisteröin, että astuin kaivolle, mutta luulin olevani kannen sivussa.
Näin ei kuitenkaan ollut. Kuului rysähdys ja Nuotio tippui kaivoon.
Laura Nuotiolla oli mukanaan paljon tuuria. Hän ei onnekseen ollut saanut raivaussahaa irti valjaista, saha saattoi pelastaa naisen hengen.
– Jäin roikkumaan sahan ja valjaiden varassa kaivon yläosaan niin, että näin vielä reunan yli. Likavettä oli napaan saakka. Huusin apua niin paljon kuin keuhkoista lähti.
Rysähdys ja avunhuudot kantautuivat sisälle perheen kotitaloon, jossa siskokset Ilona ja Pinja olivat. Tytöt lähtivät heti ulos katsomaan, mitä oli sattunut.
– Kului kymmenen sekuntia, kun tytöt olivat paikalla. Pinja ryhtyi soittamaan apua, Ilona juoksi naapuriin hakemaan yli 80-vuotiasta Pertti Kuismaa apuun.
Kävi selväksi, että tytöt pystyvät toimimaan hätätilanteessa kovan paineen alla. Se ei ole itsestäänselvyys, vaihtoehto voi olla täysi lamaantuminen.
Pinja Pomppu kertoo menneen hetken, ennen kuin näppäimistö puhelimesta löytyi ja hän sai valittua 112-hätänumeron. Hän ei tilanteessa muistanut käyttää hätäpuhelun pikanäppäintä puhelimen näytön reunasta tai avata 112-sovellusta.
– Muistin kuitenkin, mitä koulussa ja partiossa oli opeteltu hätäpuhelun soittamisesta ja osasin kertoa oikeat asiat, vitosluokkalainen sanoo.
Puhelinyhteys pysyi auki pelastuslaitoksen saapumiseen asti.
– Pinja ja Pertti pitivät käsistäni kiinni, Ilona rauhoitteli ja sanoi, ettei ole hätää. Hän juoksi myös pelastajia vastaan.
Nuotio työskentelee sairaanhoitajana akuuttipäivystyksessä. Hänellä on rutiini toimia hätätilanteissa ja auttaa muita. Omalle kohdalle sattunut onnettomuus avasi kuitenkin silmiä ja pysäytti.
– Onnettomuus tapahtuu aina yllätyksenä. Hengenvaaraan joutuminen aiheuttaa trauman. Se olisi myös ulkopuolisten muistettava, kun kohtaa onnettomuuteen joutuneen. Minulle tultiin tapahtuneen jälkeen naureskelemaan paskakaivoon tippumisesta, joka tuntui todella pahalta. Lopulta se kertoo kuitenkin vain kommentoijan sivistymättömyydestä.
Nuotio kiittelee ja ihmettelee, kuinka apu oli paikalla sunnuntaipäivänä Someron kokoisella paikkakunnalla 10-15 minuutissa. Ilmoitus pelastustoimesta oli lähtenyt hätäkeskuksesta A-luokituksella, joka tarkoittaa ihmisen pelastamista. Silloin liikkeelle lähdetään kiireellä.
– Siinä meni kaksi sekuntia kun palomiehet olivat kiskoneet minut kaivosta ylös. Myöhemmin ystäväni lähti viemään meitä päivystykseen tarkistukseen. Mitään fyysistä vammaa ei juuri ollut, mutta henkisiä kyllä. Ilona pelästyi tytöistä enemmän. Emme silti saaneet terveydenhuollosta mitään tarjousta kriisiapuun.
Nuotio sanoo, että perhe on prosessoinut tapahtumaa yhdessä. Aika ja puhuminen auttavat. Hän toivoo kuitenkin, että traumanhoidosta ja sen tärkeydestä puhuttaisiin yleisesti enemmän.
– Olen jälkeenpäin puhunut onnettomuudesta ja saanut tietää, että kaivo on hapeton tila. Jos olisin ollut yksin ja tippunut syvälle, happi olisi riittänyt vain muutamia minuutteja. Onnea oli matkassa.
Hätänumero-ohjeet eri ihmisryhmille
Valtakunnallisena 112-päivänä julkaistaan hätänumero-ohjeet suuren yleisön lisäksi lapsille ja nuorille, ikäihmisille ja vieraskielisille.
Lapsille ja nuorille on hyvä korostaa, että hätäilmoituksen tekeminen on rohkea teko. Avun pyytäminen ei koskaan pahenna tilannetta, mutta ilmoittamatta jättäminen saattaa näin tehdä. Soittajan ei tarvitse tietää etukäteen, mitä kertoo hätäpuhelussa.
Ikäihmisille on hyvä painottaa, että hätätilanteessa on muistettava vain yksi numero: 112. Avun saanti viivästyy, jos soittaa ensin sukulaiselle tai ystävälle. Hätätilanteessa ei kannata ajatella, että olisi muille vaivaksi.
Kiireellisessä hätätilanteessa 112:een on soitettava mahdollisimman nopeasti. Koulutettu hätäkeskuspäivystäjä auttaa esittämällä kysymyksiä ja antamalla ohjeita.
Hätäpuhelu on aina hyvä soittaa itse, jos se on mahdollista. Jokainen osaa itse parhaiten kertoa esimerkiksi omista tuntemuksistaan.
Hätäpuhelu päätetään vasta sitten, kun päivystäjä antaa siihen luvan. Puhelin kannattaa pitää vapaana, sillä auttamaan tuleva viranomainen voi soittaa lisätietoja tuntemattomasta numerosta hätäpuhelun jälkeen.
Maahanmuuttajille ja Suomessa oleskeleville ulkomaalaisille on hyvä korostaa, että kiireellisessä hätätilanteessa palvelee vain yksi numero 112.
Suomalainen malli poikkeaa monesti ulkomaalaisista, sillä maailmalla voi olla eri viranomaisten ja alueiden omia hätänumeroita. Suomessa saa avun yhden hätänumeron kautta.
Jos hätäkeskuksen kanssa ei löydä yhteistä kieltä, voi saada tulkin linjalle. Vieraskielisten kannattaa opetella kertomaan suomeksi tai englanniksi, mitä kieltä puhuu. Näin hätäkeskus osaa pyytää linjalle oikean kielen tulkin.
Vaaratiedotteita näkyy ja kuuluu
Vaaratiedotteiden virallista välitysjärjestelmää testataan jälleen valtakunnallisena 112-päivänä kello 11.20 alkaen. Kokeilussa vaaratiedotteet päivittyvät television kuvaruutuun sekä teksti-tv:n sivulle 112.
Vaaratiedotejärjestelmää testataan myös tuttuun tapaan radioissa sekä 112 Suomi -sovelluksessa. Lisäksi vaaratiedotteet julkaistaan Hätäkeskuslaitoksen 112.fi-sivustolla sekä Facebook- ja X-tileillä.
Koko väestölle suunnattuun varautumisoppaaseen on koottu ohjeita poikkeuksellisiin tilanteisiin varautumisesta ja niiden aikana toimimisesta. Opas löytyy 112 Suomi -mobiilisovelluksen palveluvalikoimasta.
