Teksti Kirsi Seppälä, kuvat Sari Merilä
Kaupunginvaltuutettu ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Antti Kotti (sd.) toimii jatkossa myös EU:n alueiden komiteassa varajäsenenä. Hän näkee tärkeänä, että maahanmuutto on hallittua, jotta yhteiskunnan turvallisuus voidaan turvata.
Euroopan alueiden komitea on neuvoa-antava toimielin, jonka kautta Euroopan alueet ja kunnat voivat vaikuttaa EU:n päätöksentekoon. Näin ne voivat varmistaa, että alue- ja paikallisviranomaisten kannat ja tarpeet otetaan päätöksenteossa huomioon.
Euroopan alueiden komiteaan kuluu EU:n kaikkien 27 jäsenmaan alue- ja paikallistason edustajia.
– Suomesta on alueiden komiteassa 9 varsinaista ja 9 varajäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on kaksi valiokuntaa, ja koska varsinaisilla jäsenillä on lisäksi muitakin toimielimiä, joissa he toimivat, alueiden komiteassa on yleinen käytäntö, että jäsenet delegoivat suoraan yhden valiokunnistaan kokonaan varajäsenelle. Tätä kautta vastuulleni tulee Civex-valiokunta, joka käsittelee kansalaisuuteen, hallintoon, demokratiaan ja esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvät kysymykset, Kotti kertoo.
Paikallistuntemus päättäjien tietoon
Alueiden komitea antaa lausuntoja kaikkeen siihen EU:n päätöksentekoon ja lainsäädäntöön, mikä koskettaa alue- ja paikallistasoa.
– Viemme oman alueen tuntemusta ja arkea EU-tason päätöksentekoon. Nostamme meille tärkeitä asioita esiin ja toimimme alueiden ja EU:n päätöksenteon välissä linkkinä, Kotti tiivistää.
Työskentelytapana on englanninkieliset kokoukset Brysselissä sekä lausuntojen ja raporttien teko sekä valmistelu.
– Kaikista EU:n alueita- ja kuntia koskevista lakihankkeista pyydetään lausunto alueiden komitealta. Päätöksistä pitää tehdä lausunto. Lausunnon pohjaksi laaditaan raportti, jonka laatijana toimii luottamushenkilö. Tämän lisäksi kilpailevaa poliittista näkökulmaa edustava luottamushenkilö toimii varjoraportoijana, joka tarkastelee asiaa erilaisesta kulmasta.
Realismia maahanmuuttoon
Valiokunta, jossa Antti Kotti on varajäsenenä, käsittelee maahanmuuttoa ja oikeusvaltiota. Kotilla on laaja asiantuntemus aiheesta, sillä hän on ollut SDP:n eduskuntaryhmässä maahanmuuton asiantuntijana ja edustanut puoluettaan myös Euroopan sisarpuolueiden maahanmuuttoverkoston kokouksissa. Kuntaministerin erityisasiantuntijana toimiessaan hänen seurantavastuualueenaan oli sisäministeriö, jonka toimiala vastaa Civex-valiokunnan toimialaa sisältäen muun muassa maahanmuuttokysymykset.
– Maahanmuuttopolitiikan pitää olla hallittua. Maahanmuutossa ei ole mitään ihmeellistä, sillä siinä on kysymys liikkumisesta maasta toiseen työn, opiskelun tai rakkauden perässä. Ne ongelmat, mitkä maahanmuuttoon liittyvät ovat pieni prosentti koko maahanmuutosta; niistä vaan puhutaan koko ajan, Kotti aloittaa.
– Meidän täytyy olla tarkkoja siinä, että tiedämme, keitä tänne tulee. Meidän täytyy huomata, jos tulijoiden joukossa on henkilöitä, jotka haluavat tehdä meille pahaa tai uhata järjestelmäämme, turvallisuuttamme tai hyvinvointiamme. Nämä henkilöt pitää pystyä tunnistamaan ja on tehtävä selväksi, että he eivät ole tervetulleita. Heidät on pystyttävä poistamaan maasta tehokkaasti, jos ovat tänne asti päässeet, Kotti täsmentää.
Hän toteaa, että Suomen on tehtävä samantyyppistä maahanmuuttopolitiikkaa kuin muuallakin EU:ssa.
– Emme voi tehdä omia linjauksia, jotka johtaisivat siihen, että olisimme erityisen houkutteleva tai haavoittuva valtio. Meidän on kannettava oma vastuumme tässä kokonaisuudessa ja autettava hädänalaisia. Toisaalta on tärkeää huomata, että maahanmuutto on myös Suomelle suuri mahdollisuus, koska tarvitsemme paljon työntekijöitä.
Kotti näkee maahanmuuttokysymykset ajankohtaisina ja haastavina.
– Näkökulmamme on ollut aiemmin erilainen kuin Välimeren mailla, joihin Afrikasta on ensiksi tultu. Nyt olemme samassa asemassa Venäjän rajan suhteen. Näkökulmamme maahanmuuttoon muuttuu aika paljon, kun olemme ensimmäinen vastaanottovaltio Venäjän kautta EU:n alueelle tuleville ulkomaalaisille, Kotti kertoo.
Mahdollisuus verkostoitua
– Olen ollut SDP:n edustaja eurooppalaisen sisarpuolueen maahanmuuttoverkoston kokouksissa, joten minulla on ennestään taustaa tämän tyyppiseen toimintaan. On ollut mielenkiintoista keskustella muiden maiden alueiden edustajien kanssa, koska alueiden haasteet eri maissa ovat erilaisia.
Kotti kuvailee valintaansa kunniatehtäväksi. SDP:llä on koko Suomesta kaksi varsinaista edustajaa ja yksi varaedustaja. Kotin sanoin he edustavat EU:n miljoonaa paikallis- ja aluepoliitikkoa.
15 vuotta eduskuntaryhmässä ja pätkän erityisavustajanakin työskennellyt Kotti on ollut viimeiset kaksi vuotta konsulttiyritys Milttonilla vaikuttajaviestinnän asiantuntijana. Euroopan alueiden komitean varajäsenyyttä hän pitää mahdollisuutena verkostoitua.
– On iso asia päästä EU:n pelikentille verkostoitumaan, oppimaan ja kehittämään itseään, hän tiivistää.
Mitä on Euroopan alueiden komitean toiminta?
Euroopan komission, neuvoston ja parlamentin on kuultava alueiden komiteaa valmisteltaessa lainsäädäntöä paikallis- ja aluehallintoa koskevilla aloilla. Näitä ovat esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus, työllisyys, sosiaalipolitiikka, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus, liikenne, energia ja ilmastonmuutos.
Alueiden komitean jäsenet keskustelevat lainsäädäntöehdotuksista ja antavat niistä lausuntoja EU:n muille toimielimille. Komitean jäsenet voivat tehdä myös omasta aloitteestaan lausuntoja.
Euroopan alueiden komitean jäsenet ovat vaaleilla valittuja paikallis- tai aluehallinnon edustajia. Kukin maa valitsee haluamansa jäsenet, jotka EU:n neuvosto nimittää viisivuotiseksi toimikaudeksi.
Yksittäisen maan jäsenten määrä riippuu maan väkiluvusta.
Maiden edustajat muodostavat maakohtaisen valtuuskunnan, joka heijastaa maan poliittista, maantieteellistä, alueellista ja paikallista tasapainoa. Jäsen voi halutessaan liittyä komiteassa johonkin poliittiseen ryhmään.
EU:n säädösehdotusta käsitellessään komitea nimittää yhden jäsenistään esittelijäksi, joka kuulee eri sidosryhmiä ja laatii kyseisestä ehdotuksesta lausunnon. Lausunnosta keskustellaan ja se hyväksytään kyseisestä politiikan alasta vastaavassa valiokunnassa. Sen jälkeen lausunto esitellään komitean kaikille jäsenille täysistunnossa, jossa jäsenet äänestävät muutoksista ja hyväksymisestä. Lopuksi lausunto toimitetaan muille EU:n toimielimille.
Lähde: https://european-union.europa.eu/institutions-law-budget/institutions-and-bodies/search-all-eu-institutions-and-bodies/european-committee-regions-cor_fi
