Someron lukion tämänvuotinen karonkkanäytelmä on Elina Kilkun käsikirjoittama Non Existere – esitys katoavista asioista.
– Näytelmässä ei ole varsinaista juonta. Siinä on 27 kohtausta, joissa kaikissa katoaa jotakin. Punaisena lankana, yhdistävänä tekijänä on katoaminen, valaisee draamaopettaja ja näytelmän ohjaaja Helena Jalo.
Ihminen voi kadottaa niin monenlaista materiaa, kuten avaimet, mutta myös ystävänsä, rakkaansa, muistinsa, erilaisuuden ja luonnon. Katoaminen, luopuminen voi olla raastavaa, mutta myös puhdistavaa ja kaunista.
Jalo kuvaa teemaa ajankohtaiseksi. Se laittaa miettimään, mitä jos koko ihmiskunta katoaa. Jos tuhoamme luonnon.
Lavasteryhmä heijastaa verkkokalvoille Tyynenmeren jätepyörteitä. Kuvataiteiden opettaja Tanja Holmberg vastaa nuorten ohjaamisesta lavastuksessa ja maskeerauksessa.
Tekijät haluavat hätkähdyttää katsojaa, mihin ollaan menossa. Yhtenä johtoajatuksena on Albert Einsteinin sanoma, että jos mehiläiset katoavat, niin ihmiskunta katoaa neljässä vuodessa.
– Esitys on myös kannanotto, että jotain pitäisi tehdä, ettei näin kävisi, tiivistää Jalo.
Haastetta tekijälle ja katsojalle
Kohtaukset on rakennettu improvisaatioiden kautta. Elina Kilkun alkuperäisestä käsikirjoituksesta on poistettu ja pidennetty kohtauksia ja kirjoitettu lisää.
– Näytelmä on rakennettu uudestaan. Opiskelijat tuottavat näyttämölle omanlaisensa jutun. Nyt haastetaan niin tekijät kuin katsojat. Halusimme haastetta. Ja sitä saimme, toteaa Jalo.
Varhaisdementia-kohtauksessa käsitellään muistia. Dementoituminen tapahtuu pikku hiljaa. Hätääntyminen kasvaa. Iskee paniikki, kun ei enää löydä itseään.
Yhdessä kohtauksessa annetaan ohjeita heille, jotka haluavat kadota. Aluksi ollaan superinnostuneita pohtimaan, millä kaikella tavalla kannattaa kadota. Lopulta syntyy kaaos.
Musiikki on valittu näytelmän teemaan sopivaksi. Biisien sanoitukset kietoutuvat katoamiseen.
Musiikin ohjauksesta vastaa musiikin lehtori Katriina Helmi ja puvustuksen pukusuunnittelija Pirita Kämi-Conway.
Taidetta ja yhteistyötä
Karonkan harjoitukset aloitettiin heti elokuussa koulun alettua.
Mukana tekijätiimissä on nelisenkymmentä lukion toisen vuosikurssin opiskelijaa näyttelijöinä, lavastajina, puvustajina, muusikkoina, rekvisiitanhoitajina, ääni- ja valoteknikkoina, some-vastaavina, catering-vastaavina sekä maskeeraajina ja kampaajina.
Näyttelijöitä on 12, joilla on lukuisia rooleja ja he ovat mukana lähes joka 27 kohtauksessa.
Helena Jalo on ylpeä Someron lukion karonkkaperinteestä.
– Se on taidetta. Tekijät ovat sen tekemisessä hyvin kunnianhimoisia. Opiskelijat saavat laittaa luovuutensa peliin ihan joka saralla, oli kysymys vaikkapa lavastuksesta, äänitekniikasta, pukujen teosta, musiikista, näyttelemisestä tai mistä vaan osa-alueesta.
Tekemisen ydin on yhteistyö.
– Karonkan tekeminen on todellinen yhteistyön osoitus. Koko ajan kommunikoidaan toisten kanssa. Löydetään yhdessä se linja, miten esitys kootaan ja miten siinä edetään.
– Tällainen tekeminen kannattaa, sillä työpaikoillaan nuoret tulevat tekemään töitä yhdessä ja kuunnellen, mitä toisella on sanottavana. Hyviä ideoita heitellään. Valitaan nopealla tempolla, mikä niistä otetaan ja mikä hylätään.
Someron lukion 2. vuosikurssi esittää näytelmän keskiviikkoiltana perinteen mukaan abiturienteille ja kutsuvieraille. Kaikille avoimet yleisönäytökset ovat torstaina 13.2. Kiiruun koulun ruokalassa.
