Työtä, koulutusta ja tekijöitä, sinne minne tarvitaan
Somero sai paikkakunnalle työllisyyspalvelujen oman palvelupaikan, jossa käydä asioimassa. Enää ei tarvitse lähteä Saloon, mutta halutessaan voi sopia treffit neuvojalle sinnekin.
Tapaamiset sovitaan edelleen ajanvarauksella, sillä tässä vaiheessa Somerolla ei ole paikan päällä päivystävää palveluneuvojaa.
– Kaikki somerolaiset työnhakijat pystytään palvelemaan Somerolla. Jokaiselle nimetään vastuullinen neuvoja, työllisyysasiantuntija, joka huolehtii asiakkaan asioista, toteaa Salon työllisyysalueen päällikkö Minna Virta.
Someron palvelupisteen työntekijävahvuus on yhdeksän henkeä, jotka eivät ole välttämättä kaikki paikalla yhtä aikaa. Työllisyysasiantuntijoita on viisi ja yksi työllisyys- ja kotoutumisasiantuntija, sillä kunnille siirtyivät myös Suomeen muuttaneiden kotoutujien työllisyys- ja koulutusasiat.
Tämän lisäksi apuaan antavat elinvoimapalvelujen kehittämispäällikkö, viestintäasiantuntija ja KotoSomero -hankkeen uraohjaaja. Salon palvelupisteestä riveissä ovat muun muassa vastaava työvalmentaja ja johtavat työllisyysasiantuntijat.
Somero kuuluu Salon työllisyysalueeseen, kuten Tl Koski, Marttila ja Salo.
– Näissä kaikissa kunnissa on nyt omat palvelupisteensä, mutta esimerkiksi Koskella ja Marttilassa ne eivät ole auki joka arkipäivä, selvittää Minna Virta.
Salon kaupunki toimii työllisyysalueen vastuukuntana eli vastaa palveluiden tuottamisesta.
Kasvokkain tapaamisia
Työllisyysasiantuntijat ovat parisen viikkoa olleet työntouhussa somerolaisten henkilöasiakkaiden kanssa Someron toimipisteessä Joensuuntien varressa. Kiitollisuus on loistanut asiakkaiden palautteista.
– Kun ollaan sovittu tapaamisia asiakkaiden kanssa, niin he ovat olleet hyvin positiivisia. Todenneet esimerkiksi, että: ”Olettekin täällä lähellä. Ai, kun kiva”, kertoo työllisyysasiantuntija Anni Vettenranta asiakkaiden reaktioita.
Tapaamisia ja tilanteen seuraamista on voitu sopia myös tiheämmin kuin aiemmin.
– Tuntuu, että asiakkailla on paljon kerrottavaa, nyt kun nähdään kasvotusten.
On kasvokkain-tapaamisia kyseenalaistettukin.
– Jokunen on ihmetellyt, että ihanko pitää tulla paikan päälle sinne luoksesi, sanoo työllisyysasiantuntija Kaisu Kesänen.
– Lainsäätäjän periaate on, että tavataan henkilöt kasvokkain, tarkentaa työllisyyspalvelujen erityissuunnittelija Salla Seppälä.
Työllisyysväestä palvelunohjaus on näin helpompi tehdä, kuin vain soiteltaisiin tai tavattaisiin nettiyhteyden kautta.
– Vuorovaikutus syntyy näin paremmin, toteaa työllisyysasiantuntija Eija Tuomela.
Työllisyysasiantuntijat keskustelevat ja pohtivat asioita asiakkaan kanssa sekä kartoittavat henkilön tilannetta ja tarpeita. Tarvittaessa he voivat ohjata muiden ammattilaisten luokse, kuten ammatinvalinnanohjaukseen psykologille ja terveydenhuollon ammattilaisten luokse, esimerkiksi työkykyyn liittyvissä asioissa.
Nuorten työllisyyspalveluiden tavoitteena on avata nuorelle ovi työelämään edesauttamalla esimerkiksi kesätyön saamisessa sekä työelämätaitojen harjoittelussa.
– Meiltä on toivottu nuorten ammatinvalinnan ohjausta. Moni nuori on aivan uuden edessä koulutusta ja työtä hakiessaan. Nuorelle palvelurakenteet voivat olla vielä epäselviä. Asiat on helpompi ottaa puheeksi ja selvittää kasvokkain. Voimme olla apuna ja valmentamassa nuoria, kertoo Anni Vettenranta.
Tehdään kohtaaminen helpoksi
Työllisyyspalveluilla edistetään työnhakijoiden työllistymistä ja työmarkkinoiden toimivuutta. Työnantajille ja yrityksille tarjotaan tukea rekrytoinnissa, työvoiman hankkimisessa, kouluttamisessa ja työkokeiluissa. Voidaan avustaa esimerkiksi työpaikkailmoitusten julkaisussa ja palkkatuessa. Työhön kuuluu alkavan yrittäjän neuvonta ja vaikkapa starttirahan mahdollisuuden selvittäminen.
Kaupungin elinvoimapalvelujen kehittämispäällikkö Antti Leino arvioi, että kun työllisyyspalvelut, koulutuspalvelut ja elinkeinopalvelut ovat jatkossa kunnan vastuulla, niin se edistää työnhakijoiden nopeampaa työllistymistä ja parantaa palvelujen saatavuutta.
– Somerolaisten palvelujen kattavuus kasvaa huomattavasti, laskee Leino.
Hän sanoo, että silläkin on merkitystä, kun neuvojat tuntevat alueen työnantajat ja yritykset. Se mahdollistaa tapaamisten järjestämisen työnhakijoiden ja työnantajien välille.
– Tehdään kohtaaminen helpoksi.
Työvoimaa, työnantajia ja yritysten tarpeita pyritään kuulemaan herkällä korvalla.
– Tarpeisiin pystytään vastaamaan pikaisesti. Jos saadaan tieto kulkemaan, niin työntekijän on helpompi löytää työpaikka ja työnantajan oikean tekijä yritykseensä, pohtii Leino.
Hän uskoo, että yhteistyö laajenee ja paikallisuus tulee paremmin esille uudella työvoimapalvelujen järjestelmällä.
– Paikalliset tietävät, mitä juuri he täällä tarvitsevat.
Someron työllisyyspalvelupisteeseen Joensuuntie 13:een on kaavailtu myös Kelan etäpisteen avaamista. Siellä nettiyhteyden kautta voisi saada henkilökohtaista palvelua ja hoitaa Kela-asioitaan.
– Kela on tähän suostuvainen. Pitää vaan saada muutama asia vielä selvitettyä, toteaa Antti Leino.
Etäpisteeseen on lupautunut apuaan antamaan tarvittaessa myös Someron yrityskummi Pekka Vaurola.
Kun työllisyystilanne on heikko, on aika kouluttautua ja pohtia suuntaa
Salon työllisyysalueen päällikkö Minna Virta sanoo, että työllisyystilanne on viime kuukausina selkeästi heikentynyt alueella. Avoimia työpaikkoja ei juurikaan ole. Lomautuksia on meneillään.
– Alkuvuodesta työttömyys on kasvanut. Nyt on jouduttu tarjoamaan ei-oota.
Rakennusalan huono tilanne on kestänyt jo pitkään. Sosiaali- ja terveydenhoidon puolellakin alkaa olla jo vaikea työllistyä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut.
– Harmittaa, kun ei ole töitä, jonne ohjata väkeä, sanoo työllisyysasiantuntija Kaisu Kesänen.
– Nyt on aikaa miettiä kasvotusten yhdessä asiakkaan kanssa toiveita ja tarpeita, ja mahdollisuuksia esimerkiksi koulutukseen ja erilaisiin tukimuotoihin, toteaa työllisyysasiantuntija Anni Vettenranta.
Elinvoimapalveluiden kehittämispäällikkö Antti Leino sanoo nyt olevan hyvä aika taitojen päivittämiseen ja kouluttautumiseen uuteen.
– Poppakonsteja ei ole. Talous pitää saada nousuun. Sitä odotellessa kannattaa ylläpitää työkykyä.
Johtava työllisyysasiantuntija Minna Pekonniemi sanoo suhdanteiden muuttuvan nopeasti.
– Sykli tilanteesta toiseen on nopeatempoinen.
– Ei ole enää olemassa sellaista normaalitilannetta, johon palata, toteaa Kaisu Kesänen.
Lama näkyy myös maahanmuuttajien kohdalla.
– Kun he vuonna 2022 saapuivat Somerolle Ukrainasta, niin tosi moni kielitaidoton saattoi saada töitä. Nyt on toisin. Heitä on myös lomautettuna, sanoo työllisyys- ja kotoutumisasiantuntija Riina Lehtinen.
Työnantajat korostavat suomenkielen taitoa. Lehtinen sanoo, etteivät pelkät kotoutumiskoulutuksen kieliopinnot riitä; tarvitaan itseopiskelua.
– Ketkä ovat aktiivisia opiskelijoita, he pärjäävät paremmin. Paljon on kiinni omasta tahdosta.
