Ryhmä antaa tukea ja tietoa, mitä on elää astman kanssa

Hoitoa ja kuntoutumista tukeva ryhmä alkaa maaliskuussa

Astmaa sairastaa Suomessa noin joka kymmenes aikuisikäinen suomalainen. Astman taustatekijät ovat yksilöllisiä, ja sairaus voi puhjeta missä iässä tahansa. Sairauden syytä ei tunneta, mutta usein puhkeaminen liittyy ympäristön ärsykkeisiin tai pitkittyneeseen hengitystietulehdukseen.

Astman hoito perustuu sopivan lääkityksen ja hyvän omahoidon varaan.

– Tärkeää sairauden hoidon toteuttamisessa on, että sairastunut ja hänen läheisensä saavat riittävästi tietoa ja tukea, niin terveydenhuollosta, läheisiltä kuin vertaisilta, toteaa Someron Seudun Hengitysyhdistyksen puheenjohtaja Eeva Syrjälä.

Somerolla alkaa maaliskuussa uusi kuntoutumista ja omahoitoa tukeva ryhmä astmaa sairastaville ja heidän läheisilleen. Siellä selvitetään, miten elää astman kanssa.

Asioista kertomassa ja tukea antamassa ovat terveydenhuollon asiantuntijat, koulutetut astmasairauden kokemustoimijat sekä vertaistukijat eli astman tai astmaatikon kanssa elävät.

– Hienoa, että saamme ryhmän alkamaan omalla paikkakunnalla. Sitä kautta tieto leviää, muun muassa palveluista ja tuista, mitä astmaa sairastavilla on mahdollisuus saada Someron terveysasemalta, hengitysyhdistykseltä ja muualta. Onko esimerkiksi astmahoitaja tavoitettavissa, missä ja milloin, toteaa Syrjälä.

Ryhmä kokoontuu yhteensä kuusi kertaa Syreenisalissa Turuntie 14:ssä. Tapaamiset ovat joka toinen keskiviikko. Ryhmään voi osallistua myös etäyhteydellä.

Ensimmäinen kokoontuminen on 12. maaliskuuta ja viimeinen toukokuussa.

Maksuttomaan ryhmään otetaan mukaan 20 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

– Osallistuminen ei edellytä astmadiagnoosia eikä hengitysyhdistyksen jäsenyyttä, tähdentää Eeva Syrjälä.

Ilmoittautua pitää 4.3. mennessä osoitteeseen www.hengitysyhdistys.fi/someronseutu/

Lisätietoja ryhmästä saa Hengitysliiton asiantuntija Matleena Aitasalolta, joka tulee olemaan Someron kurssin vetäjä. Hänet tavoittaa sähköpostiosoitteella matleena.aitasalo@hengitysliitto tai puhelimitse Hengitysliitosta numerosta 044 407 7058.

Hehku-hanke tulee pyörimään pitkin Suomea ja se toteutetaan testamenttivaroin.

 

Toiveissa jatkaa omalla ryhmällä syksyllä

Eeva Syrjälä toivoo, että kurssi poikii jatkoa ja Somerolle saadaan pyörimään jo syksyksi vakituinen ryhmä tukemaan astmaa sairastavia ja heidän läheisiään. Astmaan sairastuneen edessä on monia huolenaiheita, joita soisi helpotettavan hetimmiten.

Alussa ihmettelee, mitä tämä oikein on. Henki ei kulje ja ahdistaa.

– Olin ymmällä. Kun menin töihin, niin silmät alkoivat vuotaa. Sitten ääni alkoi mureta vähitellen, ja joskus sitä ei tullut lainkaan. Hälytyskellot alkoivat soida. Kuumepiikit alkoivat, kun menin työpaikalle sairausloman jälkeen. Tämä toistui, kertoo astmaatikko Sirkka Heinonen.

Sirkka Heinosen omalääkäri antoi lähetteen erikoislääkärille, ja lääkitykset alkoivat.

Eeva Syrjälä korostaa, että kannattaa pyrkiä saamaan apua keuhkosairauksiin erikoistuneelle lääkärille. Terveyskeskuksestakin sinne ohjataan.

– Saadaan asia etenemään, pääsee testeihin ja tutkimuksiin, käyttöön oikean lääkkeen ja korvausasiat kuntoon.

 

Keuhkoja avaavia liikkeitä

Astmaatikolle liikunta on tärkeää; se tukee keuhkojen toimintaa.

– Tarvitaan keuhkoja avaavia liikkeitä. Rintaranka pitää saada auki. Esimerkiksi keppijumppa on hyvä astmaatikolle, toteavat Heinonen ja Syrjälä.

Sirkka Heinonen sanoo, että kannattaa laittaa koneensa hiljalleen käymään.

– Lähde kävelemään rauhallisesti. Kun kroppa lämpiää, niin keuhkotkin toimivat sitten suorituksen edetessä paremmin.

Hän kannustaa opettelemaan huulirakohengityksen, jolla parannetaan hengityslihasten yhteistyötä ja rauhoitetaan uloshengitystä. Heinoselle se opetettiin jo sairastumisen alkumetreillä. Uloshengitys tapahtuu huulien muodostamasta kapeasta raosta, jolloin uloshengityksen aikana hengitetään pientä vastusta vasten. Pieni vastapaine estää pienempiä ilmatiehyitä painumasta kasaan, jolloin ilman uloshengitys helpottuu.

– Kun saa alipaineen pumpattua, niin se auttaa ja rauhoittaa. Tämä tekniikka auttaa hengästymisen rauhoittamisessa myös liikkuessa.

 

Astmaatikon suu kuivuu

Allergian hoitoon käytetyt antihistamiinilääkkeet voivat vähentää syljen eritystä ja kuivattaa suuta. Lääkkeistä jää jäämiä hampaiden pintaan.

Eeva Syrjälä muistuttaa, että astmaatikolle suun hoitaminen on tärkeää. Säännöllisestä veden juonnista ja hampaiden huolellisesta puhdistuksesta aamuin illoin on huolehdittava. Kuiva suu voi lisätä hampaiden reikiintymistä ja aiheuttaa suun limakalvoille sieni-infektion.

– Ensin pestään hampaat ja sitten otetaan lääke, opastaa Sirkka Heinonen.

– Niin ja vain otettu lääke auttaa, lisää Syrjälä.

 

Mitä parempi kunto, sen paremmin kestää sairautta

Astmaa sairastavan täytyy muistaa pitää huolta kunnostaan. On liikuttava.

– Olo ei kohene, jos ei liiku. Ja mitä parempi kunto, sen paremmin sietää sairautta, toteaa astmaatikko Katri Lindén.

Hän käy vesijuoksussa, uimassa, kävelemässä ja harrastaa hyötyliikuntaa.

– Vesijuoksussa teen hitaita ja pitkiä, venyttäviä liikkeitä. Hengitän pitkään ulos ja pitkään sisään. Minulle vesijuoksu on hengitysharjoitus. Nyt pystyn uimaan jo puolitoista kilometriä yhtäjaksoisesti, kun alussa sata metriä oli uuvuttavan yskittävää, selvittää Linden muutaman vuoden takaista tilannetta.

Olo koheni, kun lääkitys saatiin kuntoon. Nyt hänellä on käytössä yksi vakiolääke, kortisonipiippu, avaava lääke sekä tabletit.

Kun lunta tulee hirveästi, niin Linden tekee lumitöitä pikku pätkissä. Keuhkonsa eivät jaksa tehdä raskaita hommia kerralla.

Lindéneillä lämmitetään taloa puulla.

– Tiedän heti, kun on matalapaine. Savun haju alkaa yskittää. Kun pilkon tai haen puita vajasta, niin laitan moottoroidun raitisilmamaskin päähän. Se on apuväline myös kesällä nurmikkoa ajaessa.

Myös teatterisavu saa aikaan tukalan tunteen. Kovissa saunan löylyissä tuntuu, että nyt loppuu happi. Joskus oljen tuoksu, saa äänen häviämään.

– Sen jälkeen en välttämättä kykene laulamaan.

– Juuri mietin, miksi olo tuntuu tukkoiselta. Tajusin, että pähkinä alkaa kukkia. Tiedän myös heti sen, milloin meidän auton raitisilmasuodatin vetää viimeisiään ja on vaihtamisen tarpeessa.

 

 

Katri Lindén kuuluu Facebookissa niin astma- kuin diabetesryhmään. Hänestä kokemuksistaan on hyvä kertoa ja saada vertaistukea.

– Ei kuitenkaan kannata luottaa niihin kymmeniin Face-ohjeisiin ja toimia niiden mukaan. Ihmiset ovat yksilöllisiä, kuten heidän sairautensa, lääkityksensä ja vastaanottavaisuutensa lääkkeisiin ja ravintoon.

Hänellä on selkeä näkemys.

– Noudata ammattilaisten ohjeita. Tee kuten lääkärisi ja hoitajasi ovat neuvoneet. He perustavat tukensa juuri sinulle tehtyihin tutkimuksiin ja testeihin.

Lindén kehottaa tutustumaan itseensä; kuuntelemaan ja tarkkailemaan omaa kehoaan ja tuntemuksiaan. Sitä kautta oppii ymmärtämään, että jokin on nyt vinossa tai nyt tuntuu paremmalta, kun olen tehnyt näin.

– Minä puhallan PEF-mittariin päivittäin. Jos tulokset ovat muuttuneet, niin mietin, mitä olen syönyt, tehnyt ja kokenut tänään. Pohdin, mistä mittarituloksen muutos voisi johtua.

Lääkkeet ovat astmaatikon hoidon perusta. Lääkityksen lisäksi tarvitaan rytmiä, esimerkiksi ruokailuun ja liikuntaan.

– Elämää pitää muuttaa sillä tavalla, että siitä tulee parempi.

Katri Lindén nauttii laulamisesta. Hän on mukana Ison Mikon laulajissa ja Mummokaraokessa.

– Joskus ei lähde ääntä, joskus raakun ja joskus sujuu ihan hyvin. Neulomistakaan en suostu lopettamaan, vaikka langat pölisevät.

– En alistu semmoiseen, että minulta viedään ilot kokonaan. Mitä minulle sitten jää?

Lindén on oppinut, että kun sairaudessa tulee huono hetki, niin mennään heikomman päivän mukaan eli vähän pienemmällä vaihteella.

– Sairaus ei ole vikani, vaan uniikki ominaisuuteni.

 

 

Katri Lindén jäi työkyvyttömyyseläkkeelle vuonna 2023.

Hän ei syyllistä ketään sairastumisestaan tai ole katkera, miksi hänelle kävi näin.

– Ehkä olisi pitänyt suojautua ja käyttää alusta asti tiukasti koko ajan maskia kanalassa töitä tehdessä. Mutta enpä tiedä, olisiko se säästänyt minua sairastumiselta. Kanalan pöly on niin hienoa. Sitä jää silmälaseihin, ihoon… Se johti minun herkistymiseeni. Minulla on vaan tällaiset geenit ja kroppa, jolle tuli tällainen sairaus. Ja sen kanssa on vaan opittava elämään.

Hänestä stressaaminen ja änkyröiminen pahentavat sairautta.

– Kun lääkitys saatiin kuntoon, niin pystyn elämään sairauteni kanssa.

Katri Lindén työskenteli vuosikausia tilitoimistossa. Pikkuhiljaa työuupumus selätti hänet.

– Minusta tuntui, että päässä pyörivät vain luvut, tekemättömät työt ja tulevat haasteet. Vaikka teki paljon töitä ja sai valmiiksi, niin tuntui, että aina jäi vielä tekemätöntä työtä. Mikään ei tahtonut riittää.

Lindén paloi loppuun.

– En olisi uskaltanut hypätä uuteen, jos ei olisi ollut pakko muuttaa elämäänsä.

Hän opetteli uudenlaisen elämäntavan, jossa on ajateltava oman pään säästämistä ja liikakuormituksen ja stressin välttämistä.

– Sen oppiminen kesti pitkään. Nyt tiedän, ettei allakkaa pidä täyttää. On jätettävä vapaata aikaa, eikä lupautua kaikkeen kivaan. Tarvitsen lepoa. Minulla ei saa olla liikaa tehtävää. Jos on, mieleni painuu.

Häntä on pyydetty tekemään ”sellaisen pienen yhdistyksen pieni kirjanpito”.

– Ahdistuin heti. Sairastumiseni uupumiseen rampautti minut ja teki stressiherkäksi.

Piti etsiä uusi työ. Lindén halusi tehdä jotain konkreettista ja oikeaa. Laittaa kädet ja jalat liikkeelle. Saada asiat valmiiksi niin, ettei niitä tarvinnut enää kotona miettiä. Myös lopettaa paperien pyörittelyn.

Hän pääsi töihin kanalaan vuonna 2010.

– Pidin siitä, että oli urakka, joka piti päivän aikana hoitaa. Kerätä munat, ruokkia kanat ja pitää tilat puhtaana.

– Kun munia ei näkynyt enää hihnalla, tiesin, että seuraavan kerran niitä tulee vasta huomenna. Kun lähdin pois työpaikalta, niin hommat jäivät sinne. Se oli palkitsevaa työtä.

Hän oppi entistä enemmän arvostamaan suomalaista maataloutta, tekijöitä ja tuotteita.

– Suomessa tehdään asiat pilkun tarkasti. Suomalaisia tarkempaa sääntöjen noudattajakansaa maailmassa ei ole. Tuskin missään maassa tuotetaan näin puhdasta ruokaa.

 

 

Autuutta kesti muutama vuosi. Sitten Katri alkoi olla kummallisen väsynyt, yskitytti ja oli paha olo. Lopulta olo oli kuvottava heti aamusta.

– Kun heräsin, oli heti oksennettava limat ja räät roskakoriin. Yritin syödä aamiaista. Sekin tuli ulos.

Kun Lindén pääsi työpaikan pihalle, niin auton ovi lennähti auki, ja taas oli oksennettava. Pahaa oloa jatkui töissä puolille päivin. Sitten helpotti.

Katri Lindén ei tahtonut uskoa, että hänellä voisi olla jokin vakava sairaus. Hän ei ollut koskaan ennen ollut vastaavalla tavalla kipeä. Ei ollut ollut hengitystieinfektioita.

Mutta sitten yskiminen ja hengenahdistukset pahenivat. Niiden kesto piteni.

– Tuntui, että kuolen tähän paikkaan.

Aamulla päätä särki.

– Se oli sellaista kallosärkyä. Yskin ja niistin kuuppani kipeäksi.

– En jaksanut enää voida niin huonosti.

Lääkäri passitti hänet keuhkopolille tutkimuksiin.

Vuonna 2019 tuli varmuus: hänellä on astma.

– Sitten alkoi korona-aika. En voinut mennä minnekään, kun köhisin. Olisivat luulleet, että olen koronassa. Köhisin, kun astmalääkitystä ei oltu vielä saatu kohdilleen. Mies kävi kaupassa ja asioilla. Minä nökötin vapaa-ajat kotona. Yritin edelleen käydä töissä.

– Käytin kanalassa moottoroitua raitisilmamaskia. Se auttoi, mutta ei sitä pystynyt pitämään alati. Tuntui tukalalta käyttää sitä kerralla pitkään.

Vuoden 2022 Lindén oli koko vuoden sairauslomalla. Hän kävi työterveyslaitoksella tutkimuksissa, jossa selvitettiin, onko hänen astmansa työn aiheuttama vai pahentama. Jos olisi työn aiheuttama, niin hoidon maksaisi vakuutus.

Testit osoittivat, ettei hän ole allerginen höyhenille, vaan pölypunkeille.

– Vaikka kanalassa olisi kuinka siistiä, niin siellä syntyy aina pölyä.