– Jos lapsella ja perheellä on oikeus lähikouluun, miksi meille lähikouluksi on osoitettu Pitkäjärven koulu, vaikka keskusta olisi lähempänä ja arjen kannalta toimivin ratkaisu? Lähikoulu on mielestäni harhaanjohtava termi, sanoo Jussi Suomi, yksi vanhemmista, joka on hakenut lapselleen koulupaikkaa keskustan Joensuun koulusta Pitkäjärven koulun sijaan.
Jussi ja Kirsi Suomi, Tiina Hakala ja Riikka Gustafsson haluavat tuoda oman kantansa esille lähikoulupolemiikissa. He ovat kaikki hakeneet esikoisilleen paikkaa ensimmäiselle luokalle Joensuun kouluun.
Suomet eivät näe Pitkäjärveä vaihtoehtona, sillä se on heidän kodistaan täysin väärässä suunnassa arjen muun kulkemisen rinnalla. Samoin on Hakaloilla.
– Meillä olisi nuorempi lapsi keskustassa päivähoidossa ja sitten vanhempi koulussa Pitkäjärvellä. Pitkäjärvellä iltapäiväkerhotoiminta loppuu jo kello neljältä, joka on mahdoton aika minulle ehtiä hakemaan lapsi. Kyytiä kotiin ei ole järjestetty iltapäiväkerhon jälkeen. Joensuun koululla on sekä aamu- että iltapäiväkerho, joka loppuu vasta viideltä, Tiina Hakala perustelee.
Hän on yksin vastuussa lasten kuljettamisesta, sillä puoliso on yrittäjä, eikä pysty aikatauluttamaan työpäiviään säännöllisesti. Hakala sanoo, että hän joutuu harkitsemaan työkuvionsa uudelleen, jos esikoisen koulupaikka osoitetaan Pitkäjärvelle, sillä aikatauluihin ei vain pysty venymään.
– Lapset ovat alun alkaen menneet keskustaan päivähoitoon, koska siellä oli saatavilla perhepäivähoitopaikka, jonka katsoin olevan omille lapsilleni parempi vaihtoehto. Nyt myös esikoisen eskari on ollut keskustassa. Siellä ovat kaverit ja rutiini isommassa ryhmässä toimimiseen ja kulkemiseen on opittu. Myös isovanhemmat asuvat keskustassa.
Jotta Hakala pystyisi laittamaan lapsensa Pitkäjärven kouluun, tarvittaisiin myöhemmin loppuva iltapäiväkerho, tai että kuljetus kotiin sen jälkeen olisi järjestetty.
– Olemme puntaroineet ja stressanneet tätä asiaa todella paljon. Päätös ei ole ollut helppo.
Jussi Suomi sanoo, ettei kylän elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi riitä pelkkä koulu ja päiväkoti.
– Somerolla on harrastamisen malli, joka tarjoaa 35 harrastusryhmää lapsille ja nuorille. Yksikään niistä ei ole Pitkäjärvellä. Oinasjärvellä on yksi, neljä etänä ja kaikki muut keskustassa. Tämä on hyvä esimerkki kuvastamaan tilannetta.
Suomen mukaan myös teidenhoito Maaniitunkulman ja Pitkäjärven välillä on todella huonoa.
– Esimerkiksi talvisin tuota väliä ei aina pääse kulkemaan, koska lumiaurat kulkevat harvoin tai myöhään. Tuntuu myös järjettömältä, että lapsi kävisi koulua Pitkäjärvellä, jossa ei ole harrastusmahdollisuuksia ja hänet pitäisi sitten koulun jälkeen taas erikseen kuskata keskustaan harrastuksiin.
Riikka Gustafsson on menettänyt kouluasian vuoksi yöuniaan. Hän on alunperin ajatellut esikoisensa menevän Pitkäjärven kouluun.
– Tyttäreni on käynyt jo eskarin keskustassa, sillä Pitkäjärvellä ei aloittanut yhtään samanikäistä. Olemme vuoden miettineet, onko ykkösluokalle tulossa ketään muuta. Kun koulutoimistosta kerrottiin, että neljälle Pitkäjärvi olisi lähikoulu, pieni toivo heräsi. Pian sain tietää, että muut perheet ovat hakemassa Joensuun kouluun. Olemme puntaroineet asiaa monelta kantilta.
Gustafssonin mukaan viimeinen piste päätökselle oli se, että Pitkäjärvellä ei ole aamupäiväkerhotoimintaa ja iltapäivätoimintakin loppuu jo neljältä. Perheen tilanne on samanmoinen kuin Hakaloilla.
– En pysty rakentamaan työpäivääni näihin raameihin. Olen vastuussa lasteni kuljetuksista, kun perheen isä on yrittäjä ja työpäivät venyvät myöhäiseen. Käyn päivittäin töissä keskustassa ja minun arkeani helpottaa, kun voin viedä lapsen aamulla töihin mennessäni aamupäiväkerhoon ja hakea iltapäivällä töistä lähtiessäni.
Gustafsson ei voinut lopulta tehdä muuta päätöstä, kuin hakea paikkaa keskustan koulusta.
– En pystynyt myöskään tekemään sitä päätöstä, että tyttäreni olisi joutunut jättämään nykyiset kaverinsa ja palaamaan ainoana Pitkäjärvelle.
Tiina Hakalan tiedon mukaan Kurin- ja Maaniitunkulmalla on nyt kymmenen alle kouluikäistä lasta. Neljä heistä löytyy Suomien, Hakaloiden ja Gustafssonien kodeista. Hakala on ollut muihin vanhempiin yhteydessä, eikä kukaan heistä halua tulevaisuudessa tämän hetken tilanteen valossa hakea koulupaikkaa Pitkäjärven koululta.
– Vanhemmat ovat sanoneet, että keskusta on järkevämpi oman työn kannalta ja siellä asuvat myös monen isovanhemmat, jotka voivat auttaa lasten koulupäivien jälkeen.
Kuljetusmaksuista vanhemmat eivät valita. He pitävät maksuja korkeina muihin kaupunkeihin verrattuna, mutta voivat myöntyä niihin tarvittaessa.
– Toivomme, että lapset voivat kulkea ensimmäiset kouluvuodet järjestetyn koulukyydin matkassa aamuisin. Vaikka taksat ovat kalliit, ne ovat silti kokonaiskuvassa vaakakupissa pienempi paha ja olemme valmiita ne maksamaan.
Jokainen vanhempi on yhtä mieltä siitä, että oman lapsen etu ja arjen sujuminen on kaikilla ykkösasia. Kollektiivista vastuuta kyläkoulun jatkumisesta on vaikeaa kantaa.
– Somerolla taistellaan yleisesti siitä, että lapset eivät riitä. Koulunkäynnin sujuvuus on yksi asia, joka lisää lapsiperheiden hyvinvointia merkittävästi.
Koulupaikoista keskustellaan huomenna
Sivistyslautakunta kokoontuu huomenna tiistaina pohtimaan muun muassa ensimmäisen luokan aloittavien oppilaiden koulupaikkoja. Joensuun koulu on lautakunnan esityslistan mukaan merkitty lähikouluksi 45 aloittavalle ensimmäisen luokan oppilaalle, Kirkonmäki 13 oppilaalle, Pitkäjärvi neljälle ja Oinasjärvi neljälle.
Kouluun ilmoittautumisen yhteydessä oppilas voi hakea toissijaista koulupaikkaa.
Oppilaaksioton periaatteiden mukaan toissijaisia hakijoita voidaan ottaa vain, jos koulun yleisopetuksen opetusryhmissä on vapaita oppilaspaikkoja sen jälkeen, kun kaikille on osoitettu lähikoulu.
Lisäksi oppilaaksiotossa otetaan huomioon koulussa ja ryhmissä vallitsevat tapauskohtaiset olosuhteet.
Kouluun ilmoittautuneista oppilaista toissijaisen koulupaikan hakijoita on yhteensä 10. Toissijaista koulupaikkaa on hakenut Joensuun koulusta 7 ja Kirkonmäen koulusta 3.
Kouluun ilmoittautuneista kukaan ei hakenut Pitkäjärven kouluun.
Tämän hetken tiedon mukaan jokaiselle Kirkonmäen kouluun hakeneelle voidaan myöntää toissijainen koulupaikka, sillä 1. luokka on kooltaan pieni, 15 oppilasta.
Sen sijaan Joensuun koulun kahteen yleisopetuksen ryhmään kaikille hakeneille ei pystytä myöntämään koulupaikkaa.