Rakennussektori kamppailee edelleen laskusuhdanteen kanssa. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna valmistui alle 21 000 asuntoa. Samankaltaista tasoa ei ole nähty kolmeen vuosikymmeneen.
Vuosina 1995–2023 keskimääräinen vuosittainen asuntotuotantovolyymi oli yli 32 000 asuntoa. Vuonna 2024 rakennushankkeita aloitettiin hieman yli 21 000 asunnon verran. Viime vuoden luvuissa on epävarmuutta ja ne saattavat tarkentua jopa tuhansilla alaspäin.
Esitetty luku on kolmanneksi matalin viimeisen 30 vuoden aikana. Vuosina 1995–2023 rakentamisen aloitusten keskiarvo ylitti 32 000 asuntoa. Vuonna 2024 noin 8 500 eli 40 prosenttia aloituksista oli valtion tukemia asuntoja.
Rakennussektorin taantuman odotetaan jatkuvan ainakin vuoden 2025 toiselle puoliskolle. Vuonna 2024 myönnetyt rakennusluvat tukevat tätä näkemystä, sillä Tilastokeskuksen mukaan lupia myönnettiin alle 17 000, mikä on jälleen alhaisin määrä 30 vuoteen. Tämä herättää huolta siitä, että ala ei välttämättä elvy edes vuoden 2025 loppupuolella.
Useimpien arvioiden mukaan rakentamisen aloitukset jäävät reiluun 20 000 asuntoon vuonna 2025.
Valtion tukema asuntotuotanto supistuu jonkin verran edellisvuodesta, sillä korkotukilainavaltuus laskee viidenneksen, mikä vähentää valtion tukemaa asuntotuotantoa arviolta noin 6 500 asuntoon.
Laskusuhdanteen keskeisiä syitä ovat korkeat korot, nousseet rakennuskustannukset, työttömyyden kasvu, heikko kuluttajaluottamus sekä laskevat asuntohinnat.
Suomen Pankin mukaan noin 95 prosenttia 2000-luvulla nostetuista asuntolainoista on ollut vaihtuvakorkoisia, mikä nykyisessä korkoympäristössä tarkoittaa, että lainojen kustannukset ovat edelleen huomattavasti korkeammat kuin ennen pandemiaa ja Ukrainan sotaa.
Rakennuskustannukset ovat Tilastokeskuksen mukaan edelleen yli 20 prosenttia korkeammat kuin kymmenen vuotta sitten ja yli 10 prosenttia korkeammat kuin vain neljä vuotta sitten. Materiaalihinnat ovat nousseet lähes 30 prosenttia kymmenessä vuodessa.