– Minulla on tarve hoitaa ihmisiä, sanoo Majuri, joka on aiemmin työskennellyt myös sairaanhoitajana.
– Kaikki nämä personal training -työvuodet ovat avartaneet näkemystäni siitä, että se ei ole ainoa tapa hoitaa ihmisiä. Tunsin tarvitsevani enemmän työkaluja siihen ympärille. Nyt niitä on iso repullinen, ymmärrystä ja mahdollisuuksia jopa rekkakuormallinen, sanoo kolmessa vuodessa opintonsa läpi vienyt Majuri.
– Teen nyt tämän koulutuksen myötä itselleni merkityksellisempää työtä kuin vain personal trainer.
Majuri puhuu ihmisen fyysisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin puolesta, mutta kaikki lähtee jaloista.
– Alaraajat, erityisesti jalkaterät on itselleni sellainen lempilapsi. Jos niissä on ongelmia, niin se kostautuu ylöspäin.
Fysioterapeutille lähdetään hänen mukaansa yleisimmin tuki- ja liikuntaelinvaivojen vuoksi. Jalkaterien lisäksi niihin luetaan myös esimerkiksi olkapäät, niska, selkä, lonkat ja polvet.
Fysioterapia on Majurin mukaan tällä hetkellä murroksessa.
– Ennen fysioterapiasta puhuttaessa ajateltiin fysikaalisia passiivisia hoitomuotoja, jolloin asiakas makasi hoitopöydällä ja fysioterapeutti käänteli ja väänteli tai hieroi häntä ja antoi vaikka ultraääntä. Niitä käytetään yhä, mutta pääpaino ei ole siinä.
– Nyt opetetaan laittamaan ihmiset liikkumaan. Nyt ymmärretään, että kaiken taustalla on voima.
– Toki tehdään ihan matalan tason harjoitteitakin, mutta aika rohkeasti käytän kuntosalia välineenä, kun lähdetään hakemaan voimaa lihaksiin.
Majuri näkeekin yhdeksi vahvuudekseen fysioterapeuttien joukossa sen, että hänelle on samassa liiketilassa käytössään oma iso kuntosali.
– Vaikka käytän kuntosalia työtilana, en missään nimessä sido asiakasta siihen, että hänen pitäisi liikkua siellä. Kukin saa vapaasti valita missä liikkuu, kunhan liikkuu jossakin.
Nykyään hoidon ei tarvitse tapahtua aina lähikontaktissa.
– Aina sitä tarvitaan, mutta osa asioista, ryhmätoiminnoistakin, voidaan vetää myös etäyhteyksien kautta. Ei ole näyttöä siitä, että ihmistä saisi yhtään sen paremmin liikkeelle kasvokkain kuin etäyhteyden kautta.
Kun ihminen on saatava liikkumaan, nousee motivointi hyvin merkittävään rooliin.
– Vaikka ihminen käy fysioterapiassa kerran viikossa yhden tunnin ajan, niin hyvin merkityksellisiä ovat myös loput viikon 168 tuntia.
Hoidon teho riippuu Majurin mukaan paljon siitä, miten ihminen itse sitoutuu siihen.
– Pyrin antamaan vain sellaisia ohjeita ja neuvoja, jotka motivoivat kyseistä ihmistä. Siinä kuntosali toimii aika hyvin. Se on konkreettinen paikka, jossa on selkeä tavoite tehdä kuhunkin vaivaan suunnatut asiat, jos kyseessä on sellainen vaiva, joka kuormitusta kestää, sanoo pian viisi vuotta MajuriMovea pyörittänyt yrittäjä.
Fysioterapiaa ajatellaan Majurin mukaan yleisesti liian myöhään.
– Sitä pitäisi ajatella jo ennen kuin sattuu. Esimerkiksi huippu-urheilijoilla on koko ajan fysioterapeutit rinnalla, jotta pystytään ehkäisemään esimerkiksi rasitusvammoja. Fysioterapeutti osaa analysoida liikkeen tuottamista ja katsoo ihan eri tavalla kehon käyttämistä kuin esimerkiksi valmentajat tai fysiikkavalmentajat.
Hän muistuttaa myös siitä, että kipu ja ongelma eivät aina ole sama asia, vaan ongelmakohta voi olla jossain ihan muualla kuin mihin se kipuna oireilee.
– Tutkiminen on oleellinen osa prosessia. Nyt pystynkin saamani koulutuksen myötä tutkimaan ja tekemään kliinistä päättelyä siitä, mitkä asiakkaan ongelmat ovat ja miten niihin pureudutaan.
Eduskunta on juuri päättänyt laajentaa yksityisen terveydenhuollon kustannuksista maksettavia Kela-korvauksia 1.5. alkaen.
Kela alkaa korvata fysioterapiakäyntejä enintään 4 kertaa kalenterivuodessa. Fysioterapiaan voi hakeutua ilman lääkärin lähetettä, mutta kustannuksista ei makseta Kela-korvausta neljännen käyntikerran jälkeen, vaikka hoitoon olisi lääkärin määräys.
Kela korvasi edellisen kerran fysioterapiaa vuonna 2022. Silloin fysioterapian Kela-korvauksia sai noin 143 000 henkilöä, ja korvauksia maksettiin yhteensä noin 7,3 miljoonaa euroa.
Hyvästä uutisesta huolimatta Majuri on huolissaan yksilöistä, siitä miten ihmisen toimintakyvystä huolehditaan.
– On tosi pelottavaa, että raha ratkaisee tällä hetkellä kaiken, esimerkiksi hyvinvointialueiden toiminnassa.
Hän toivoo, että ihmiset jaksavat itse huolehtia itsestään ja panostaa hyvinvointiinsa.
– Mikä voisi olla tärkeämpi sijoitus kuin satsata itseensä, kysyy Majuri.