Somero-lehden ja Salon Seudun Sanomien järjestämän vaalipaneelin edustajat olivat yksimielisiä, että Somerolla tulee olla enemmän kuin yksi alakoulu.
– En kannata 1.–9. luokkien yhtenäiskoulua. Olen ollut sellaisessa töissä. Ekaluokkalainen näkee nuuskapusseja käytävillä, totesi Martina Ramsay (Someron Edistys).
Hänen lisäkseen vastaamassa olivat Reima Anolin kristillisdemokraateista, Kirsi Helin vihreistä, Antti Kotti sosiaalidemokraateista, Jani Kurvinen keskustasta, Matias Mäkinen perussuomalaisista ja Markku Mäki-Teeri kokoomuksesta.
Panelisteilta kysyttiin, pitäisikö kunnan osoittaa lapselle lähikoulu vai antaako vanhemmille mahdollisuus valita opinahjo, johon lapsensa laittaa. Alakoulun valinnanvapauden kannalla olivat demarit, edistys, perussuomalaiset ja vihreät. Keskusta, kokoomus ja kristillisdemokraatit halusivat kaupungin osoittavan alakoulupaikan.
– Jokainen Someron koulu on hyvä koulu. On näytetty, että jokainen nykyinen koulu on perusteltu, sanoi Anolin.
– Se lisää asumisviihtyvyyttä, että voi valita lapselleen koulun, niin kauan kun on vielä kouluja, joista valita. Valinnanvapaus on yksi osa paikkakunnan vetovoimaa. En kannata massaratkaisuja. Kustannuksia voidaan jakaa, totesi Kirsi Helin.
– Vapaassa maassa saa valita, sanoi Matias Mäkinen.
– Toivon, että vanhemmat hakisivat lapselleen paikan lähikoulusta ja jos muualta, niin vastaavat itse kustannuksista. Mutta kun lapset loppuvat, niin sitten loppuu koulukin.
– En näe valinnanmahdollisuudessa ongelmaa. Vanhemmat maksavat, jos haluavat lapsensa muuhun kuin lähikouluun, kunhan summat pysyvät kohtuudessa. Mutta se pitää muistaa, että keskustan kouluissa tulee olla tilaa, tähdensi Martina Ramsay.
– Somerolla on ollut laaja valinnanvapaus. Jokainen vanhempi haluaa parasta lapselleen. Mutta Oinasjärven ja Pitkäjärven suunnalle päätös on tällä hetkellä merkittävä, jos oppilaan annetaan siirtyä muualle. Se voi olla näille kouluille viimeinen naula arkkuun. Lähikoulut tulee turvata kaupungin päätöksen mukaisesti. Päätös on myös signaali kunnalta vakuuttaa vanhemmat, mitä tehdään tulevaisuudessa. Se tulee muistaa, etteivät keskustan ryhmäkoot saa kasvaa ylisuuriksi, tiivisti Jani Kurvinen.
– Siirtomahdollisuus voi lopettaa kyläkoulut, huolestui Markku Mäki-Teeri.
– Asia ei ole yksiselitteinen. Oppimisympäristöselvityksen linjausten mukaan muutoksia järjestelmään voidaan tehdä vasta sitten, kun keskustan alakouluissa on tilaa. Perheet itse tekevät päätökset; perheiden arjen sujuminen on tärkeää. Voi olla, että perheen arki helpottuu, kun lapsi siirtyy keskustan kouluun. Mutta toisaalta toisen perheen arki muuttuu ja vaikeutuu, kun kyläkoulussa lapset vähenevät, havainnollisti Antti Kotti.
Asia on ajankohtainen, sillä Pitkäjärven koululle ei näillä näkymin ole tulossa ensimmäistä luokkaa lainkaan. Vanhemmat ovat halunneet sijoittaa lapsensa Pitkäjärven sijasta keskustan kouluihin. Seuraavassa kokouksessaan sivistyslautakunta ottaa kantaa, voivatko Pitkäjärven koulun ekalle luokalle menevät oppilaat halutessaan siirtyä keskustan kouluihin.
– Älkää syyllistäkö vanhempia. Jos painostetaan ja syyllistetään, niin esimerkiksi Pitkäjärven kohdalla vanhemmat voivat valita Kosken koulut. Kosken kunta järjestää sinne ilmaiset kuljetukset, muistutti Taina Siviranta yleisöstä.
– Amerikkalaistutkimus osoitti, että koulut, joissa on vähemmän oppilaita tulevat yhteiskunnalle halvemmaksi pitemmän päälle, tähdensi Matias Roto yleisöstä. Hän on myös kuntavaaliehdokas puolueenaan keskusta.
Taannoin vanhusneuvosto esitti, että Somerolle perustettaisiin hyvinvointilautakunta, koska sote-uudistuksen takia kuntien tehtävät painottuvat entistä enemmän kuntalaisten hyvinvointiasioiden ympärille. Ja sivistyslautakunnan, jolle hyvinvointi nyt kuuluu, työtaakka näyttää olevan kovin suuri.
Pitäisikö Somerolla olla hyvinvointilautakunta kysymykseen demarien ja keskustan edustajat vastasivat ei. Muut olivat lautakunnan tai jonkinlaisen keveämmän yhteenliittymän kannalla.
– Hyvinvointilautakunta on tarpeen. Varhan aloitettua on jäänyt turhan paljon harmaita alueita. Vanhusneuvostoa, kaikkia pitäisi kuulla, sanoi kokoomuksen edustaja.
– Sivistyslautakunnalla on työtä yllin kyllin koulujen, päivähoidon, nuorison, kulttuurin, liikunnan ja vapaa-aikatoimen saralla. Hyvinvointilautakunnalla saisi sivistyslautakunnan kuormaa kevennettyä. Sivistyslautakunta pystyisi keskittymään sen päätehtäviin perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, perusteli edistyksen edustaja.
– Tämä alue koskettaa isoa osaa kansalaisista. Olen hyvinvointilautakunnan kannalla, mutta voi olla muitakin tapoja, tuumi kristillisdemokraattien panelisti.
Sosiaalidemokraattien vastaaja sanoi, ettei uusi lautakunta tai entisen perusturvalautakunnan kevyempi versio ole oikea ratkaisu. Hänestä pitää sopeuttaa toimet valitsevalle henkilöstölle ja organisoida toimia uudelleen.
– Pitää panostaa ennemmin Varsinais-Suomen kuntien väliseen yhteistyöhön Varhan puoleen, jatkoi demari.
Keskustan edustaja ei ollut uuden lautakunnan kannalla, mutta kallistui höllentämään linjaansa ja valitsemaan jotain löyhempää hyvinvoinnin yhteenliittymää. Hänestä oli tärkeä pitää yhteisöt kartalla.
Ehdokkailta kysyttiin, miten Someron kaupungin edunvalvonta Varhan suuntaan on sujunut.
Matias Mäkisen mielestä Somero on joutunut hyvinvointialueen silmätikuksi.
– Someroa piestään kuin sikaa. Palveluja on lähtenyt. Lamminniemi on tyhjennetty, luetteli Mäkinen.
– Ei kovin hyvin ole sujunut. Varhan kanssa sopiminen on ollut enemmän Varhalta tulevaa käskytystä kuin apua, sanoi Markku Mäki-Teeri.
– Someron pitää puolustaa omia palvelujaan. Nykyiseen on saatava parannusta, tahtoi Kirsi Helin.
– Varha on toiminut epäreilusti Someroa kohtaan, sanoi Reima Anolin ja tarkoitti Varhan vaatimuksia tehostetun palveluasumisyksikön Satumaan asuntojen keittiölisäyksistä ja Lamminniemen rakennuksesta. Hän jatkoi, että Someron on saatava paremmin ääntään kuuluviin Varhan suuntaan.
Aluevaltuustossa istuva Jani Kurvinen ei kaikkia heikentymisiä allekirjoittanut.
– Laboratorio ja terveysasema säilyivät ja on uusi hoivayksikkö. Someron valtuutetuilla on yhtäläinen kanta Lamminniemen keissistä, luetteli Kurvinen.
– Tosi paljon on voitettavaa, mutta myös hävittävää. Ongelmat eivät poistu pöydältä. On tehtävä kovasti työtä ja valvottava etuja yhteistyössä Salon ja muiden kuntien kanssa, ehdotti Antti Kotti.
– Somero on altavastaajan asemassa. On tekemätön työ, miten pärjätä jatkossa. Mitä ja miten asioita pitäisi lähestyä ja hoitaa, ihmetteli Martina Ramsay.
Kaikki panelistit olivat yhtä mieltä, että Someron markkinoimiseksi on tehtävä rohkeita päätöksiä. Anolin ehdotti vauvarahaa ja Ramsay enemmän some-markkinointia ja sen terävöittämistä. Hänestä Vöyrin kunnan kaltainen markkinointi viisuvoiton jälkeen, voisi olla ideointisuunta.
Kurvinen halusi valjastaa niin elävien kuin kuolleidenkin taiteilijoiden tuotannon imun markkinointiin. Hänestä Someron sijainti keskellä ruuhka-Suomen kaupunkeja on mainostamisen arvoista.
– Meillä on kokoamme suuremmat palvelut, lisäsi Kurvinen.
– Meidän tulisi löytää yksi yhteinen positiivinen asia ja tehdä sen eteen yhdessä töitä koko porukalla, ehdotti Antti Kotti.
Hänestä kesäsomerolaiset tulisi houkutella paikkakunnan ja matkailun puolestapuhujiksi. Kotista myös kaupunginjohtajalta tulisi vapauttaa resursseja markkinoimaan Someroa kunnan ulkopuolelle.
Kirsi Helin nostaisi esiin Someron luonnonläheisyyden ja matkailumahdollisuudet. Hän kohdistaisi iskun pääkaupunkiseudulle. Helin hyödyntäisi myös Someron kestävän kehityksen ja huoltovarmuuden.
Matias Mäkisen mielestä esille tulee tuoda, miten hyvä lapsen on kasvaa Somerolla.
– On tehtävä kovia esityksiä. Esimerkiksi vanhemmille voisi antaa lasta kohden yhden prosenttiyksikön veronalennuksen tai veronpalautuksen, heitti Mäkinen.
Markku Mäki-Teerestä somerolaisia nuoria tulee saada palaamaan opiskelujen jälkeen Somerolle. Kertoa heille esimerkiksi, että lapset saavat täällä laadukasta henkilökohtaista opetusta; Espoossa on puolta suuremmat opetusryhmät kuin Somerolla.
Panelisteilta kysyttiin, palautetaanko kulttuuritoimen hoitaminen kaupungille vai säilytetäänkö Someron Kulttuurin hoidossa. Anolin, Helin, Ramsay ja Mäkinen olivat kaupungille siirron kannalla. Mäkisestä hoitaminen olisi niin selkeämpää, Ramsaysta siirrolla saataisiin yhdenmukaisuutta ja Anolinista yhdistykset voisivat silti jatkaa arvokasta työtään.
Kotista, Kurvisesta ja Mäki-Teerestä yhdistysmalli on parempi. Kotti kysyi, mitä etuja kaupungille siirto toisi ja saisiko sillä säästöjä.
– Mennään edelleen yhteisöllisyyden kautta. Ei hukata sitä hyvää, jota on saatu aikaan, tiivisti Kotti.
Kurvisestakin yhdistykset ovat suuri voimavara, jota ei ole syytä kurjistaa.
Tulevaisuuden investoinneista kysyttäessä kaikki panelistit olivat yksimielisiä: investointeja on hillittävä. Esiin nousi urheilukentän katsomo. Perussuomalaisten Mäkinen ja demareiden Kotti kannattivat kokonaan uuden katsomon rakentamista, sillä ei tiedetä vanhan todellista kuntoa. Muut olivat vanhan katsomon keveämmän entraamisen kannalla.
Vaalipaneelissa oli paikan päällä runsaat 50 kuulijaa. Striimausta katsoi paneelin aikana liki 200 henkeä. Keskustelu on nähtävissä kokonaisuudessaan lehtemme nettisivuilla.
