Ikäihmiset toivovat hyviä palveluja läheltä
Vanhusneuvoston järjestämältä ikäihmisten vaalipaneelilta haluttiin vastauksia muun muassa, miten säilyttää lähipalvelut Somerolla ja onko Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen rakennukseen mahdollista saada toimintaa.
Vaalipaneelissa oli vastaamassa sekä kuntavaali- että aluevaaliehdokkaita. Pöydän takana mielipiteitään esittivät Jaakko Salo ja Sari Salokoski perussuomalaisista, Totti Nuoritalo ja Juha-Pekka Sjöberg kokoomuksesta, Reima Anolin ja Jukka-Pekka Kuokkanen kristillisdemokraateista, Päivi Eronen ja Kirsi Helin vihreistä, Jani Kurvinen ja Jaana Kyyrä keskustasta, Raila Hakamäki ja Riitta Lehtinen sosiaalidemokraateista, Sauli Kaipainen Someron Edistyksestä ja Raimo Nieminen Vasemmistoliitosta.
Koko joukko luukutti taistelevansa lähipalvelujen puolesta, jotta kansalaisten arki sujuu.
– Kuntapalvelut pidetään niin hyvinä kuin talous antaa myöden, totesi Jaakko Salo (ps.).
Yleisöstä Matias Roto kysyi, miten saada asiat toimimaan niin, että hoivakodeissa olevat saisivat elää omilla seuduillaan ja yhteys omaisiin säilyy.
– Toivomme, ettei vanhuksia ja omaisia vietäisi kauas toisistaan. Se on elinehto tälle kunnalle, tähdensi Päivi Eronen (vihr.)
– Rakennetaan niitä vanhusten hoivayksiköitä niin, että tulee enemmän niitä pienempiä ja vähemmän suurempia, niin saadaan laajemmalle alueelle palveluita, ehdotti Raimo Nieminen (vas.).
Jukka-Pekka Kuokkanen, kristillisdemokraattien aluevaltuutettu Liedosta, sanoi riittävän tiheän vanhusten palveluasumisen verkoston olevan tärkeä, mutta käytännön realiteettien tulevan vastaan.
– Nykyisillä hoivamitoituksilla alle 30-paikkainen yksikkö on vaikea saada toimimaan tehokkaasti. Kolmivuorotyö ei pyöri ilman, että siellä on paljon henkilökuntaa.
Kuokkanen muistutti, että on mahdollisuus saada vanhukset siirrettyä lähemmäs omaisten asuinpaikkaa.
Juha-Pekka Sjöberg (kok.) ehdotti digitaalisuuden ottamista avuksi, ja opetetaan vanhuksia käyttämään tätä palvelua. Samoilla linjoilla oli Sauli Kaipainen (Someron Edistys).
– Lähtökohtana on vanhuksen lähelle sijoittaminen. Nykytekniikalla on mahdollisuus olla etäyhteydessä, esimerkiksi videon kanssa. Videokamera ei paljon maksa. Vanhus näkee omaisensa ja omainen vanhuksen, joka on siellä hoivalaitoksessa.
– Digijuttu on joskus toimiva, mutta se ei kyllä saavuta kaikkia. Eikä se korvaa sitä kunnon halaamista, totesi Riitta Lehtinen (sd.).
Hän sanoi omaisilla olevan iso huoli, miten somerolainen pääsee kulkemaan ja katsomaan puolisoaan muille paikkakunnille. Lehtisestä tarvitaan enemmän panostusta raskaamman hoidon palveluihin.
– Valitettavasti Varha on suunnitellut toisin päin. Se on mahdoton yhtälö, kun katsotaan, mikä ikärakenne meillä Somerolla ja Varsinais-Suomessa on.
– Monet kunnat luulivat, että hyvinvointialueet pystyisivät investoimaan näihin asumisyksiköihin. Mutta maan, kuten aluehallinnonkin talous on tiukka. Meillä Somerolla on onneksi hyvä tilanne, että saatiin uusi Satumaan yksikkö ja sen lisäksi Katajakoti on hyvässä kunnossa. Ja toivon myös, että tavalla tai toisella saadaan Lamminniemikin tähän käyttöön. Omassa kunnassa pitää olla riittävästi paikkoja, sanoi Jani Kurvinen (kesk.).
Sari Salokoski (ps.) oli samaa mieltä, että hoivapaikat tulisi säilyttää omassa kunnassa, jotta omaiset pääsevät tapaamaan sukulaisiaan.
– Halaus ei tule sen tabletin kautta läpi.
Salokosken puoluetoveri Jaakko Salo sanoi rahaa hukattavan uusinvestointeina Turun talousalueelle.
– Rahaa hukataan sinne aivan järjettömiä määriä, mutta ei pidetä huolta, että koko läänin alueella olisi tasapuolisesti mahdollisuus käyttää palveluja. Tuntuu, että tuotantoeläimistä pidetään parempaa huolta Suomessa kuin vanhuksista. 5-6 viranomaista vahtii kyllä sikalan ja kanalanpitäjiä, mutta vanhustenhoivasta voidaan tinkiä ja ihmisiä voidaan pitää tosi hunningolla. Se kertoo arvoista, sanoi Salo.
Yhteenliittymiltä kysyttiin, pitäisikö Varhalla olla oma verotusoikeus. Ainoastaan Vihreät ja Vasemmistoliitto olivat sen kannalla.
– Varha joutuu järjestämään kaikki nämä palvelut. Se on ilman muuta selvä, että pitää olla myös se rahoitusoikeus. Nythän tämä on ihan järjetön tilanne, että joudutaan vähentämään välttämättömiä palveluja sen vuoksi, ettei ole rahaa, tähdensi Raimo Nieminen (vas.)
– On siirtymätasausjärjestelmä, jonka takia osa alueista jää eriarvoiseen asemaan. Kyllä tämä tulee korjata. Se on tällaisenaan epäoikeudenmukainen. On ainakin kuusi hyvinvointialuetta, jotka tästä kärsivät. Verotusoikeus myös lisää päätöksenteon mahdollisuuksia; silloin voidaan vaikuttaa paljon enemmän asioihin hyvinvointialueen sisällä. Tällä hetkellä ne tulevat hyvinkin saneltuna, perusteli Kirsi Helin (vihr.)
Pitäisikö julkisten terveydenhuoltopalvelujen olla ikäihmisille maksuttomia, jakoi kannat kahtia. Vihreät, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja keskusta olivat maksuttomuuden kannalla, kun taas perussuomalaiset, Someron Edistys, kokoomus ja sosiaalidemokraatit eivät.
– Meillä ei ole tällä hetkellä taloudellista vipuvartta tähän. Juuri on lisätty 2,2 miljardin rahoitus. Sopeutukset ovat edessä, vastasi Juha-Pekka Sjöberg, joka piti maksullisuuden jatkamisen kannalla olleiden puheenvuoron.
– Terveydenhuollon maksut on yksi suurin ulosottoon menevä kustannuserä suomalaisilla. Siinä ei ole järkeä, että kun maksetaan veroja, niin siinä samalla tehdään ulosottovelkaa kansalaisille, totesi Reima Anolin (kd.) maksujen maksuttomuuden äänestäneiden puolesta.
– Jos tulisi uusia verotusalueita, niin se merkitsisi, että Helsinki ja suurkaupungit, jotka ovat rikkaita, pääsisivät kuin kissa veräjästä. Kun taas Kainuu ja Lappi, joutuisivat maksamaan. Se olisi erittäin epäoikeudenmukaista koko Suomen kansalle, totesi Matias Roto yleisöstä.
Yleisöstä Helli Nordström oli käynyt Lamminniemessä kuntouttavassa päivätoiminnassa ja kokenut sen olevan hyvä ja tarpeellinen palvelu.
– Siellä on meitä aika huonokuntoisia. Lepohuoneessa on 3 sänkyä. Sinne on saanut mennä huilaamaan, kun on tarve. Paikalla on ammattitaitoiset ohjaajat. Varhan tarkastaja oli käynyt ja määrännyt 2 sänkyä poistettavaksi. Perusteena, ettei voi olla lepopaikka, kun se on kuntoutuspaikka. Kello 9:stä 15:een on monelle vanhalle pitkä aika olla pystyssä. Lepohetki on tarpeen, tiesi Nordström.
Vanhus tullaan hakemaan kotiovelta ja tuodaan takaisin.
– Se ei ole ainoastaan ruumiin kuntoutusta. Se on myös henkistä kuntoutusta siinä mielessä, että siellä tapaa ikäisiään ja ohjaajat järjestävät joka kerta ohjelmaa. Se on viikon piristyspäivä.
– Varhalla on varaa pitää tällaisia tarkastajia. Eikö sillä olisi varaa järjestää kotipalveluakin, kysyi Helli Nordström.
Hänestä palvelut ovat menneet yksipuolisiksi. Kuten siivous ja muu apu, joka ei kuulu kotipalvelun piiriin, on hankittava itse.
– Omakotitalon palvelua on saanut kohtuuhintaan. Parempi kun olisi kunnan palkkaama työntekijä, jonka olisi mahdollisuus jatkaa työtä tuttujen ihmisten parissa.
– Hyvinvoinnin edistämistyö on erityisen tärkeää työtä. Raja-aidat eivät ole täysin selvät. Varha odottaa, että kunta tekee ja kunta, että Varha. Ja ne kannusteet sen ennaltaehkäisevän työn hoitamiseksi on varsin huonot. Jokainen tietää, että se on tärkeää, mutta sille ei osoiteta määrärahoja, vastasi aluevaltuutettu Jani Kurvinen.
Kotipalvelun laajentamisasiaan hän otti esiin todella vakavan henkilöstöpulan peruskotihoitotyöhön.
– Sitä lakisääteistäkään työtä tekemään ei tahdo saada ammattilaisia, puhumattakaan siitä toissijaisesta, sinänsä tärkeästä työstä.
Riitta Lehtinen jäi miettimään lepohuoneasiaa.
– Sanotaan leikillisesti, että kun herra antaa viran, se antaa myös järjen. Tässä on ilmeisesti se toinen jäänyt antamatta, jos tällaisia asioita viedään pois. Kotiintuotavat itseostettavat palvelut heikentyvät osittain myös sitä kautta, että kotitalousvähennys pieneni, ja samalla sen hinta nousi. Varhan kautta on olemassa tukipalvelurekisteri, josta voi ostaa kotiintuotavia palveluita: ruokaa, siivousta, hierontaa, kampaamopalveluja ja muuta, mutta siihen rekisteriin rekisteröityminen on ollut hankalaa: siellä ei paljon ole somerolaisia yrityksiä. Iso epäkohta tämä on. Kotiintuotavat palvelut tukisivat kotona asumista.
– Kunnilla on velvollisuus huolehtia kuntalaistensa hyvinvoinnista ja terveydestä. Se on kirjattu lakiin. Näyttää siltä, että kunta ja Varha pallottelevat keskenään, ja odottavat, että toinen hoitaa asian. Somerolla pitää keksiä keinoja hoitaa asia paremmin. Kyse on inhimillisyydestä ja ihmisyydestä, tiivisti Sauli Kaipainen.
– Tämä on rajapintakysymys, onko se kaupungin vai kunnan hoidettava. Voisiko siihen olla ratkaisu, että kaupunki järjestäisi palvelua ja Varha ostaisi sen kaupungilta. Eli tullaan siihen pitäisikö meillä olla kunnassa hyte-lautakunta, ryhmä tai vastaava, että saataisiin asia järjestykseen, pohti Totti Nuoritalo (kok.).
Jukka-Pekka Kuokkanen sanoi Varhassa olleen alkuvaiheessa paljon tarkastajia; hyvinvoinnin ja terveyden edistämisyksikössä oli yli 20 ihmistä, kun Pirkanmaalla oli tiettävästi seitsemän. Nyt joukkoa ollaan saatu vähennettyä Varhassa.
Kuokkasen kotikunnassa Liedossa on päätetty perustaa hyvinvointilautakunta, joka katsoo asioiden perään.
– Jos asia ei kuulu Varhalle, niin hoidetaan se sitten kunnan toimesta. Tämänsuuntainen elin olisi varmaan paikallaan.
– Meitä on tässä entisiä ja tulevia päättäjiä. Toivotaan, että tämä järjestyy tällä, tiivisti Raimo Nieminen.
– Tämä korostaa sitä, että Someron täytyy pitää puoliaan. Ja että meillä on päätöksentekomahdollisuuksia Varhassa. Vihreiden aluevaltuustoryhmä on tehnyt aloitteen ikääntyneiden palvelujen monipuolisuudesta ja että sirpaleisuutta saataisiin pois, sanoi Kirsi Helin.
Hyvinvointilautakunnan kannalla olivat muut, paitsi perussuomalaiset ja keskusta.
Someron mukanaolo WHO:n ikäystävällinenkuntaverkostossa, eli julistautua ikäystävälliseksi kunnaksi, sai kaikilta myötämielisen vastaanoton. Mukanaolo ei maksa mitään. Verkoston kautta vaihdetaan kokemuksia. Lohjalla valtuusto oli yhtä mieltä liittymisestä verkostoon, mutta asia kaatui kaupungin virkahenkilöstön vastustukseen.
Paneelin juontaja Pertti Tamminen, Someron vanhusneuvoston puheenjohtaja, kysyi, mitä panelisti tekisi, jos Somerolla tapahtuisi vastaavanlainen tilanne. Vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että jos valtuusto päättää, niin virkamiehet toteuttavat nämä päätökset.
Kristillisdemokraatit ehdottivat, että kaupungissa tehtäisiin päätöksiin vanhusvaikutusten arviointi. Panelistit halusivat, että vanhusneuvostoa kuultaisiin ajoissa ennen kuin asioista päätetään lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.
Kalervo Niemelä Someron vanhusneuvostosta halusi tietää panelistien kannan Lamminniemen Hyvinvointikeskuksen rakennukseen ja voiko Someron kaupunki ottaa sen uudelleen käyttöönsä.
Jaana Kyyrä (kesk.) totesi tilojen olevan hyvät. Someron kaupungilla ja Varhalla on asioista erimielisyyttä. Välitysmenettely on menossa ja siitä tulee aikoinaan päätökset.
– Varhan tulee ottaa tila käyttöön, esimerkiksi yhteisölliseen asumiseen. Käsittämätöntä, että toimivia tiloja tyhjennetään, sanoi Kyyrä.
– Siinä on kuitenkin perustuksissa olemassa tosiseikka, että se on riskirakenne. Se pitää selvittää ennen kuin ottaa vastuulleen mitään kiinteistöä, onko riskejä omistajalle vai ei, tähdensi Sauli Kaipainen.
Lamminniemen Hyvinvointi Oy:n ja Kiinteistö Oy:n hallituksissa istunut Totti Nuoritalo sanoi rakennuksessa tehdyn useampi kuntotutkimus. Ainoastaan yhden siiven seurustelutiloissa keskeltä nousi maasta kosteutta.
– Ne on mahdollista korjata. Varha on tyhjentäessään osastoja kertonut syyksi aina työntekijäpulan. On varma, että jos olisi ollut pienikin sisäilmaongelma, niin sillä varjolla se olisi suljettu. Tila on mahdollista ottaa käyttöön, jos tahtoa riittää.
– Pro Lamminniemi, huudahti kristillisdemokraattien Kuokkanen.
Ikäihmisten vaalipaneelin voi katsella ja kuunnella Someron kaupungin sivuilta osoitteesta https://somero.fi/vaalipaneeli/
