Tieto on valttia yrttien hyödyntämisessä
Teksti Tarja Kauppinen
Luonnossa kasvaviin yrtteihin liittyy sama kehotus kuin sieniin: älä poimi, jos et tunne varmasti.
Häntälän kylätalossa luonnonyrteistä luennoivat Ida Matalamäki ja Mia Manninen.
Yleisö seurasi luentoa hyvin kiinnostuneena ja useat tekivät muistiinpanoja.
Kaksikko kertoi, että yrttejä on käytetty vuosituhansia ravintona, mausteina, rohdoksina sairauksiin ja niiden ehkäisyyn. Kasveista voi käyttää lehtiä, versoja, juuria, varsia, kukintoja, nuppuja, siemeniä ja marjoja.
Keskiajalla luostarilaitos oli tärkeä yrttitietouden tuottaja.
1800-luvulla tärkeä perinteen tallettaja oli puolestaan Elias Lönnrot.
Teollistumisen ja viljelykasvien yleistymisen myötä yrttien käyttö alkoi väistyä.
Suomessa kiinnostus alkoi herätä uudelleen sotien aikoina, kun elintarvikkeista oli pulaa. Esimerkiksi voikukan juuria käytettiin kahvin korvikkeena. Kasvitieteilijä Toivo Rautavaara keräsi tuolloin kasvien hyötykäytöstä tietoja kirjoiksi.
1960–70-luvuilla perinne lähes katosi, mutta nykyisin yrtit ovat jälleen alkaneet kiinnostaa monia.
Kaksikko muistutti, että jokaisenoikeus sallii kasvien ja marjojen keräämisen, mutta maanomistajan lupa tarvitaan, jos kerätään juuria, pihkaa, kerkkiä, havuja, tuohta, käpyjä, jäkäliä, sammalta tai puiden, pensaiden ja varpujen lehtiä. Suojeltuja ja harvinaisia kasveja ei saa kerätä.
Suomessa on Matalamäen ja Mannisen mukaan ihanteelliset olosuhteet kesäisille kasveille ja yrteille.
– Valoa on paljon kasvukautena, jolloin kasvit keräävät runsaasti ravinteita ja vitamiineja. Lisäksi luonto on puhdas.
Luennoitsijat muistuttivat kuitenkin, että yrttejä ei kannata kerätä aivan tien ohesta. Hyvä välimatka on noin viidestäkymmenestä metristä sataan metriin.
Yrttejä ei kannata kerätä myöskään puuceen läheltä tai alueen, jolla on lantaa, tai jota lannoitetaan.
Maittavia yrttejä voi lisätä keittoihin, lettuihin, salaatteihin, leipään ja sämpylöihin, kuten esimerkiksi erittäin terveellisenä pidettävää nokkosta.
Yrttejä käytetään tuoreena, mutta niitä voi myös säilöä monella tapaa, esimerkiksi pakastamalla, kuivaamalla, hiostamalla ja uuttamalla.
Luennoitsijat varoittivat kuitenkin, että kasveista pitää hankkia tietoa, koska jotkut yrtit voivat aiheuttaa yliherkkyyttä tai allergiaa, eikä kaikkia voi käyttää esimerkiksi raskauden aikana. Joillakin voi olla lisäksi yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa.
Mannista ja Matalamäkeä yrttien kerääminen ja säilöminen ovat kiinnostaneet pitkän aikaa.
– Olen Tuorlassa Liviassa opiskelemassa luonnonvara-alaa. Olin aivan innoissani, kun huomasin, että sitä voi opiskella ja siitä saada ammatin, Matalamäki iloitsi.
Manninen puolestaan yrittää terveytensä takia välttää kaikkia kemikaaleja.
– Lisäksi rakastan luontoa ja tykkään omavaraistaloudesta. Värjään hiuksenikin kasveista saatavilla väreillä.
Luennon aikana sai hakea muun muassa vadelmista ja ahomansikan lehtiuutteesta tehtyä yrttiteetä termospullosta ja kuusenkerkkäsiirappia sen juoksupojaksi.
– Kesällä pidämme yrttien keräys- ja jatkojalostuskurssit aiheesta kiinnostuneille. Näihin voi jo nyt ilmoittautua, kaksikko vinkkasi.
