Teksti Tarja Kauppinen
Palovaroittimet, liesiturvallisuus, akkujen lataaminen, tulenkäsittely, sauna ja poistumisturvallisuus. Nämä ovat palotarkastaja Eerik Virtasen mukaan keskeiset asiat kodin paloturvallisuudessa.
– Oikein kattoon sijoitetut palovaroittimet hälyttävät ajoissa, seinään ja kaapin päälle asetetut hälyttävät liian myöhään, kertoi Torstaipiirissä luennoimassa ollut Virtanen, yksi Varsinais-Suomen 33 palotarkastajasta.
Paristokäyttöiseen palovaroittimeen on olemassa myös lisälaite, jolloin paristo saadaan tuotua alemmas seinälle, eikä asukkaan tarvitse välttämättä kiivetä, mikäli palovaroitin alkaa piipata patterin loppumista.
– Myös kuulovammaisille on olemassa valolla ja tyynytäristimellä varustettuja laitteita, palotarkastaja muistuttaa.
Palovaroittimen lisäksi on Virtasen mukaan hyvä olla häkävaroitin, jos asunnossa on tulisija.
Hän muistutti, että palovaroittimien hankinta ja kunnossapitovelvollisuus siirtyy asunnon haltijalta kiinteistön omistajalle ensi vuoden alusta, mutta jo nyt kiinteistön omistajalla on oikeus päästä asuntoon asentamaan palovaroittimet.
Koska maailma sähköistyy vauhdilla, myös siihen liittyvät onnettomuudetkin lisääntyvät.
– Yleisenä neuvona erilaisten sähkölaitteiden akkujen lataamisessa on, ettei niitä ladattaisi öisin täysin valvomatta, sanoo Virtanen.
Akkupalot ovat melko voimakkaasti eteneviä ja siksi esimerkiksi kännykkää ei kannata ladata sängyssä, missä on paljon herkästi syttyvää materiaalia.
– Lisäksi sähköavusteisien kulkuneuvojen akkuja ei kannata ladata poistumisreitillä, esimerkiksi kerrostaloasunnon eteisessä, missä mahdollinen akkupalo estäisi poistumisen asunnosta.
– Myös laadulla on merkityksensä. Siksi on hyvä harkita tarkkaan kannattaako ostaa netistä ihan kaikenlaisia halpoja härpäkkeitä, Virtanen muistuttaa.
Liesipalot ovat merkittävä kotien palojen aiheuttaja.
Varhan pelastustoimi antaa vinkkejä liesiturvallisuuden parantamiseen.
Liesi ja lieden ympäristö pidetään siistinä ja vapaana syttyvistä materiaaleista.
Keskitytään lieden käyttöön, kun sitä käytetään.
Asennetaan lämpötiloja mittaava liesivahti kotona olevaan lieteen. Liesivahti sammuttaa liedestä virran, ennen syttymislämpötiloja, jos unohtaa esimerkiksi paistinpannun liedelle.
Ihmisen toimintakyvyn alentuessa, olisi tärkeää kartoittaa lieden käyttöä. Usein lieden voi korvata muilla laitteilla, kuten esimerkiksi mikrolla sekä veden- ja munankeittimellä.
Käyttämätön liesi kannattaa tehdä virrattomaksi, vaikka sulakkeet poistamalla.
Tulen käsittelyssä on syytä käyttää maalaisjärkeä.
– Tupakoida tulisi parvekkeella tai ulkona. Sisällä poltettaessa olisi hyvä vaihtaa perinteinen tuhkakuppi kannelliseen lasipurkkiin, missä on hieman vettä, neuvoo Eerik Virtanen.
Ympäristön siisteydestä on syytä huolehtia, ettei lattialla ole roskia, eikä herkästi syttyviä materiaaleja, kuten sanomalehtiä.
– Tulitikkujen sijaan olisi syytä käyttää sytkäriä. Koskaan ei saa tupakoida vuoteessa. Myös tulisijojen ympäristön on oltava siisti.
– Tuhkat laitetaan kannelliseen metalliseen astiaan, se viedään ulos palamattoman alustan päälle, eikä varastoida sisällä, eikä terassilla. Kuuma tuhka voi kyteä yllättävän kauan.
Palotarkastaja muistuttaa myös, että vakituisen asunnon tulisijat on nuohottava vuosittain, vapaa-ajanasunnon kolmen vuoden välein, tai useammin, jos käyttö on runsasta.
Jos asukkaalla on muistiin liittyvää alenemaa, on Virtasen mukaan syytä pohtia, voisiko asuntoa lämmittää tulisijojen asemasta esimerkiksi ilmalämpöpumpulla tai sähköpattereilla.
– Saunassa ei saa kuivata pyykkiä, eikä varastoida tavaraa, jos kiuas on virrallinen. Ellei asukas sauno lainkaan, on saunan sähkökiuas hyvä tehdä virrattomaksi.
Kynttilöitä on syytä polttaa valvotusti turvallisilla alustoilla. Ne tulee sammuttaa, jos poistuu kotoa ja nukkumaan mennessä, myös ulkokynttilät.
– Ulkokynttilöitä ei saa polttaa sisällä. Jos on muistiongelmia, kynttilät pitäisi vaihtaa led-kynttilöihin.
Palotarkastaja Virtanen korosti myös poistumisturvallisuuden tärkeyttä.
Jos palo on saanut alkunsa, eikä sitä saa itse sammumaan, on asukkaan päästävä pois palavasta asunnosta 2–3 minuutin aikana.
– Mietittävä on, pääseekö asukas itse pois, vai onko häntä autettava ja onko apu aina lähellä. Myös pyörätuolissa ja rollaattorilla liikkuvan henkilön olisi itse päästävä pois asunnosta riittävän nopeasti, olisi katsottava, onko esimerkiksi rampit kunnossa sekä ovatko kulkureitit avoimia ja vapaita tavaroista.
Kerrostalossa parveke toimii varatienä, josta pelastuslaitos voi pelastaa asukkaat tarvittaessa esimerkiksi nostolavan avulla. Omakotitalon toisessa kerroksessa varatie voi olla avattava ikkuna, josta mahtuu ulos ja jonka alla on kiinteät tikkaat.
