Omistaja visioi Häntälän meijerille yhteisöllistä käyttöä

0
Pekka Rannikon (kuvassa keskellä) täti Toini Rannikko työskenteli meijerillä pitkään voin valmistajana. Vierellä vaimo Tarja Moisio-Rannikko. Rauno Koivisto ajoi 1970-luvulla maitoautoa.

Teksti ja kuvat Elina Lisinen-Juntunen

Laskiaissunnuntaina Häntälän kyläkeskuksella hernekeitto höyrysi ja laskiaispullat tekivät kauppansa, kun kylässä juhlittiin laskiaista ja tammikuussa 90 vuotta täyttänyttä meijeriä.

Meijerin nykyinen omistaja Elisa Kämäräinen oli päättänyt ryhtyä tuumasta toimeen järjestäen yhdessä Lounais-Someron kyläyhdistyksen kanssa laskiaistapahtuman oheen avoimet ovet meijerille.

Elisa Kämäräinen on remontoinut meijeriä oman perheen voimin. Vieressä naapuri Raija Mäkinen.

– Tämä talo on ollut todella monelle näiden kylien asukkaille tavalla tai toisella tärkeä, Kämäräinen perustelee taustaa avoimille oville.

Meijerin avoimet houkutteli väkeä paikalle.
Kyläläiset tutkivat meijerin 70-vuotiskertomusta, valokuvia ja pohjapiirustuksia.

Kyläläiset auttoivat meijerin somistamisessa, toivat valokuvia, kertomuksia ja lehtileikkeitä. Talkooväki ahkeroi kyläkeskuksen tarjoilujen parissa. Meijerin vaiheista oli koottu diaesitys. Muistoja meijerin vuosikymmenten varrelta oli saatu ja niitä sai edelleen kirjoittaa ylös.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anne Kerminen on kerännyt tarinoita ja muistoja meijerin vaiheista kyläläisiltä. Tarkoituksena on koostaa niistä historiikki.

Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anne Kerminen on kerännyt tarinoita ja muistoja meijerin vaiheista kyläläisiltä. Tarkoituksena on koostaa niistä historiikki.

– Ihmiset ovat todella aktiivisesti toimittaneet materiaalia, iso kiitos heille siitä. Se on mahdollistanut tämän kaiken, kiittelee Kerminen.

– Tapahtumasta jäi positiivinen fiilis, tämä oli yhdessä tehty juttu, iloitsee Kämäräinen.

Osa meijeristä on remontoitu Kämäräisen asuinpaikaksi.

Elisa Kämäräisellä oli aikanaan haussa vanha kivinavetta, josta voisi tehdä kodin. Vastaan tuli meijeri, jonka hän osti perheensä kanssa vuonna 2011.

– Vanhat rakennukset ovat lähellä sydäntäni, kertoo ensimmäiseltä koulutukseltaan arkeologiksi valmistunut meijerirakennuksen omistaja. Tätä nykyä hän toimii erityisopettajana Turussa.

Remonttia meijerillä on tehty pääosin hartiapankilla, oman perheen voimin.

– Alkuun täällä kasvoi nokkosta ja oli sammaloitunutta. Kattokin vuosi. Oli viimeisiä hetkiä saada rakennus pelastetuksi, hän toteaa.

Meijerin tulevaisuus näyttäytyy Kämäräisen silmiin yhteisöllisen tekemisen tilana. Erityisopettajana toimiminen on saanut hänet visioimaan meijeritilaa erityisesti nuorten käyttöön. Musiikinteko, kuvataide, teatteri. Luova ilmaisu, joka voisi avata väyliä nuorille löytää omia vahvuuksia. Sosiaalisuus ja itseilmaisu taiteen keinoilla. Omien tuotosten esittäminen. Matkailunäkökulmaa ja paikallista näkyvyyttä unohtamatta.

– Nuoret on minun juttuni; haluan ehkäistä syrjäytymistä, Elisa Kämäräinen toteaa.

Meijeritoiminta alkoi Häntälässä 1890-luvulla. Meijeriosuuskunta Häntälän meijeri perustettiin ja toiminta alkoi 2.1.1904. 1906 rakennettiin oma osuusmeijeri. Sen paikalla on tänä päivänä talo, joka on rakennettu vanhan meijerin kivijalan päälle.

1935 toiminnan notkon reunalta aloitti nykyinen meijeri, jonka toiminta päättyi 1981. Meijeri oli aikoinaan kylän sydän, siellä vietettiin muun muassa lasten syntymäpäiviä ja käytiin porukalla katsomassa televisiota.

1980-luvulla meijeri toimi Paateron keramiikkaverstaana. Lama-aikana kuparialan yritys omisti meijerin. Myöhemmin meijeri siirtyi Interbankin omistukseen.

Vuoden 1996 jälkeen meijerillä on ollut yksityisiä omistajia.