Erästä suomalaista kierrätysjärjestelmää pidetään vuodesta toiseen yhtenä maailman parhaista, nimittäin pullonpalautusjärjestelmäämme.
Viime vuonna suomalaiset palauttivat noin 2,3 miljardia pantillista juomapakkausta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin.
Ylivoimaisesti eniten palautettiin tölkkejä, joita järjestelmän kautta saatiin kiertoon yli 1,5 miljardia kappaletta. Muovipulloja palautettiin noin 700 miljoonaa ja lasipulloja 130 miljoonaa kappaletta. Kaikkiaan palautettujen juomapakkausten määrä kasvoi peräti 130 miljoonalla vuoden 2023 palautusmääristä.
– Pullonpalautusjärjestelmämme on hyvä esimerkki aidosti toimivasta kiertotaloudesta, jossa monet toimijat pelaavat yhteen. Tärkein tekijä yhtälössä on kuitenkin palauttaja itse. Ilman suomalaisten palautusintoa ja syvään iskostunutta palautuskulttuuriamme eivät tärkeät materiaalit pääse kiertämään uusiksi pulloiksi ja tölkeiksi, kertoo pantillisten juomapakkausten kierrätystä hallinnoivan Palpan johtaja Tommi Vihavainen.
Suomen Palautuspakkaus Oy (Palpa) on voittoa tavoittelematon yritys, jonka tehtävänä on huolehtia pantillisten juomapakkausten kierrätyksestä Suomessa.
Palpan kierrätysjärjestelmässä juomapakkausten kierrätys on toteutettu niin sanottuna suljettuna kiertona, jolloin pullojen ja tölkkien materiaalista valmistetaan uusia pulloja ja tölkkejä. Näin materiaalit voivat pysyä kierrossa hyvin pitkään.
Keskimäärin jokainen suomalainen palautti viime vuonna noin 420 juomapakkausta Palpan järjestelmän kautta. Palautuneina panttirahoina tämä tarkoittaa keskimäärin 64 euroa suomalaista kohden.
Mökkikunnat ovat kirineet
Maakunnittain tarkasteltuna eniten pulloja ja tölkkejä palautettiin Lapissa. Siellä yhtä asukasta kohden palautettiin 527 juomapakkausta. Siinä missä Lapin palautusmäärä on pysynyt samana vuoden 2023 luvuista, Etelä-Savo on noussut Lapin kintereille 521 palautuksella asukasta kohden. Myös Kainuu ja Kymenlaakso ovat kirineet vuoden aikana Etelä-Karjalan ohi. Ahvenanmaalla palautusmäärä asukasta kohden on maakunnista matalin, 305 juomapakkausta asukasta kohden.
– Maakuntakohtaiset erot ovat jonkin verran tasaantuneet, vaikkakin perinteiset mökkikunnat sekä turismin keskittymä Pohjois-Suomessa näkyy edelleen tilastoissa. Alueellista vertailua oleellisempaa on kuitenkin palautettujen pullojen yhteismäärä, sillä jokainen pullo ja tölkki tulisi saada kiertoon, Vihavainen tiivistää.
Ahkerimpien palauttajakuntien kärkeä dominoivat viime vuoden tapaan pohjoiset kunnat Utsjoki, Kittilä ja Inari. Ainoana eteläisempänä kuntana viiden kärkeen nousee neljännelle sijalle vuoden alusta Mäntyharjuun liittynyt Pertunmaa. Siellä palautettiin 840 juomapakkausta asukasta kohden.
Pienet kunnat maakuntien ahkerimpia
Maakuntatasolla katsottaessa ahkerimmat palauttajat eivät tyypillisesti löydy alueen isoimmista kaupungeista. Esimerkiksi Varsinais-Suomen palautushuippu löytyy Kustavista, Uudenmaan Hangosta, Pirkanmaan Pirkkalasta ja Keski-Suomen Joutsasta.
– Somerolla palautettiin asukasta kohden 466 pakkausta ja sillä tuli sijoitus 95/309, kertoo Vihavainen.
Kahdenkymmenen Suomen suurimman kaupungin joukosta eniten juomapakkauksia palautetaan Porissa, jossa palautetaan jopa 544 juomapakkausta per asukas. Isojen kaupunkien joukossa vähiten pakkauksia palautetaan Espoossa (292 pakkausta) ja Helsingissä (332 pakkausta asukasta kohden).
Palautusmäärä asukasta kohden
Palautukset kunnittain, top 20
Utsjoki 1200 kpl
Kittilä 975
Inari 843
Pertunmaa 840
Pelkosenniemi 829
Kolari 828
Forssa 825
Pirkkala 824
Enontekiö 823
Finström 741
Kustavi 716
Imatra 714
Riihimäki 697
Puumala 689
Sysmä 678
Kuusamo 670
Iisalmi 637
Joutsa 626
Alavus 625
Kuhmoinen 616
Varsinais-Suomessa eniten palauttaneet kunnat
Kustavi 716
Raisio 558
Kemiönsaari 550
Loimaa 537
Aura 526