Helsingin yliopiston puubiologian huippuyksikön tutkija, kasvigenomiikan dosentti Pirita Paajanen vietti hiihtolomaansa kotikonnuillaan Somerolla.
– Nautin talvisäästä, uimahallista, luistelusta sekä biologian tutkimuksesta.
Dosentti Paajanen kierteli ympäri Someroa kuvaamassa keskustan koivuja osana puuarkkitehtuurin tekoälyprojektia, jota hän tekee yhteistyössä akatemiaprofessori Yrjö Helariutan kanssa.
– Somerolla kasvaa monenlaisia koivuja. Kaupungintalon takana on hyvin haaraisia koivuja. Akustintiellä on hieno riippakoivu, ja pihakoivu, jolla on harvinaisen leveä oksisto. Toisten koivujen oksat kasvavat ylöspäin, mutta silti ne ovat riippaisia. Toisilla koivuilla on täsmälleen yksi latva, ja esimeriksi Turuntien sillan kupeessa on koivu, jossa yksi alaoksa on muodostanut toisen latvan, Paajanen kertoo.
Tekoälyprojektin tavoitteena on luoda suuri kuvapankki koivujen erilaisista muodoista, ja luoda tekoälymalli, joka osaa kuvasta päätellä puun ominaisuudet ja yhdistää ne puun DNA:n ja kasvuolosuhteisiin. Tekoälysovellus tulee ensisijaisesti tutkijoiden käyttöön.
– Kaipaan lisää kuvia Someron tai muidenkin paikkakuntien koivuista. Kuvan laaduksi riittää kännykkäkameran räpsäys, ja kaikki koivut kelpaavat: isot, pienet, kauniit, rumat. Parasta olisi kuitenkin, että kuvassa olisi vain yksi puu ja taustana olisi taivasta. Koivujen paikkatiedot ovat myös kiinnostavia, varsinkin, jos jossain on hyvinkin erikoisia puita.
Paajanen sanoo projektiin valikoituneen koivun, sillä sitä on tutkittu Helsingin yliopistossa jo pitkään.
– Koivu on hyvä kasvi puiden tutkimukseen, sillä sitä pystytään vauhtikukittamaan, ja uusia sukupolvia saadaan kasvamaan kasvihuoneessa kahdessa vuodessa, normaalin 10 vuoden sukupolven asemesta. Koivu on myös tärkeä Suomen puuteollisuudelle raaka-aineena ja nyttemmin myös hiilinieluna.
Materiaalia kerätään niin Helsingistä kuin Somerolta. Kuvia ja tietoja voi lähettää sähköpostiosoitteeseen pirita.paajanen@helsinki.fi.
