Starttipaja ja etsivä nuorisotyöntekijä olivat lähes koko kevään 2024 ilman vakituisia tiloja. Toiminnat pääsivät muuttamaan nykyiseen ympäristöönsä Jukolaan vasta lokakuulla. Kuukausia kestänyt tilaongelma lisäsi työn vaativuutta ja pelkoa nuorten sitoutumisesta.
Sivistyslautakunnan viime vuoden toimintakertomuksesta käy ilmi, että starttipajalle on ollut paljon tulijoita. Osa on joutunut jäämään jonottamaan paikkaa ja asiakkaiden tilannetta kuvaillaan haastavaksi.
– Kyllä toimintakertomus kuvaa hyvin tilannettamme. Pystyimme kuitenkin purkamaan jonoa ja nuoret ovat päässeet toiminnan piiriin. He ovat myös pysyneet mukana toiminnassa, starttipajan valmentaja Mari Vasama sanoo.
Niin kuin koko Suomessa yleisesti, myös Someron starttipajatoiminnassa ja etsivän nuorisotyöntekijä Lea Ahosen työssä näkyvät yhä kasvavissa määrin ongelmat mielenterveyden ja päihteiden ympärillä.
Hyvinvointialuemuutoksen myötä pajalaisten on ollut yhä haastavampaa päästä tarvitsemiensa palveluiden piiriin.
– Osalla ongelmat ovat isoja, aivan suuren maailman luokkaa ja vaativat henkilökunnalta paljon. Päihteiden helppo saatavuus on yksi juurisyistä. Käytetään suoraan kovia huumeita. Jo hyvin nuoret aloittavat kokeilut, Vasama sanoo.
Mielenterveys- ja päihdepalveluita saa pääosin Salosta. Someron terveysasemalla työskentelee yksi mielenterveyshoitaja. AA-kerho on lakkautettu.
Vasama ja Ahonen sanovat, että tarpeita näille palveluille ilmenee kuukausittain ja moninkertaisesti saatavilla oleviin verrattuna.
– Suuri huoli on myös niistä nuorista, joita ei onnistuta tavoittamaan ollenkaan. On nuoria, jotka pysyvät kodeissaan vuosia, eikä heitä löydetä. Tähän tarvittaisiin tiivistä yhteistyötä esimerkiksi hyvinvointialueen ja oppilaitosten välillä.
Starttipajatoiminta ja etsivä nuorisotyöntekijä tekevät korjaavaa työtä. Yhteistyö ennaltaehkäisevän koulunuorisotyön ja nuorisotyöntekijöiden kanssa on tiivistä. Hyvä, keskeisellä sijainnilla oleva nuorisotila Kiiruun koulukeskuksella on näkynyt positiivisesti nuorisotyöntekijöiden arjessa.
Sivistystoimen toimintakertomuksen mukaan kohtaamisia, joissa keskustellaan nuoren kanssa, oli viikossa kymmeniä. Vuoden 2024 aikana nuoria on tavoitettu paljon ja koulunuorisotyöntekijää on ollut entistä helpompaa lähestyä. Heidän mukaansa koululaiset odottavat tapaamisia ja tulevan reippaasti mukaan toimintaan.
Koulunuorisotyö laajeni lukuvuonna 2024–2025 myös lukioikäisiin peruskouluikäisten koululaisten lisäksi. Kohtaamisia nuorten kanssa tapahtui 80–120 viikossa. Kohtaamisia ovat ne, joissa nuori on tavoitettu ja tullut nähdyksi.
– Olen huomannut, että nyt kun meillä on pysyvä tila Jukolassa, myös etsivän nuorisotyön asiakasmäärät ovat lähteneet nousuun, Lea Ahonen sanoo.