Varpuskanta on vähentynyt voimakkaasti Varsinais-Suomessa.
– Talvilintuja on laskettu eri puolilla maakuntaa sijaitsevilla reiteillä Luonnontieteellisen keskusmuseon LUOMUKSEN johdolla jo talvesta 1956/57 alkaen ja niissä varpusen kanta nousi ensin ja oli suurimmillaan 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Tämän jälkeen kanta on laskenut voimakkaasti ja on nyt alle 10 prosenttia silloisesta määrästä. Varpunen onkin hyvin harvalukuinen suurimmassa osassa maakuntaa, kertoo 50 vuotta lintuja harrastanut Jari Kårlund.
– Varpusen ”serkku” eli pikkuvarpunen on yleistynyt huomattavasti. Se viihtyy samanlaisissa paikoissa kuin varpunen. Siitä sen erottaa ruskeasta päälaesta sekä valkoisesta poskesta, jossa on musta täplä. Niitä tavattiin vuosituhannen vaihteen laskennoissa vain pari yksilöä, mutta 2014/15 runsas 800 ja nyt vajaa 800 yksilöä. Pikkuvarpunen on yleistynyt koko maakunnassa ja on nykyään noin viisi kertaa varpusta yleisempi talvilintuna.
Varpuskannan kokoon vaikuttavat Kårlundin mukaan varmasti useat erilaiset tekijät. –
– Varpuset viihtyvät pientaloalueilla, joissa on vanhoja, isoja orapihlaja-aitoja ja lintujen ruokintoja. Talvilintujen ruokinta on vähentynyt valtakunnallisesti ja esimerkiksi Turussa ruokintojen määrä on vähentynyt 10 vuodessa kolmannekseen ja tällä on ollut varmasti vaikutusta varpuseen. Ehkä orapihlaja-aitojen suosio on myös vähentynyt?
