Kehittyäkseen kulttuuri tarvitsee innostuneet tekijät, rahaa, arvostusta ja koordinoijan

Teksti Kira Kauppi ja Merja Ryhtä

Someron Kulttuuri ry:n toiminnanjohtaja Liisa Mattila kehuu somerolaisen kulttuurin ja kulttuuritarjonnan olevan monipuolista.

– Täällä on paljon yhdistyksiä, jotka tekevät kulttuuria ja toivottavasti niin olisi jatkossakin. Se on kiinni siitä, riittääkö innostuneita tekijöitä ja tietysti rahaa. Mutta tällä hetkellä on vireää.

Mattila ei löydä somerolaisesta kulttuurista mitään varsinaista erityispiirrettä, mutta sanoo, että juuri aktiiviset ja vireät yhdistykset erottuvat edukseen.

– On ollut mielenkiintoista päästä seuraamaan tätä, kuinka kaupungin kulttuurin tuottaminen on ulkoistettu yhdistykselle. Se on mielestäni toiminut hyvin ja on pienelle paikkakunnalle erityisen näppärä systeemi.

Mattilan mukaan yhteistyötä kaupungin kanssa on tehtävä tiiviisti.

– Isommassa kaupungissa tämä ei ehkä toimisi, sillä lakisääteisiä velvollisuuksia on paljon ja vaatimukset kovat. Edullisempaa ei tule olemaan, vaikka kulttuuritoimi siirtyisi takaisin kaupungin hoidettavaksi, esimerkiksi kirjastonjohtajan ei ole mitenkään mahdollista hoitaa omien töidensä lisäksi tällaista kokonaisuutta, Mattila sanoo.

Jos näin tapahtuisi, Mattila on varma, että tarjonta kutistuu radikaalisti.

– Joissakin pienissä kunnissa on tällainen järjestely ja kirjastonjohtajat sanovat, etteivät he ehdi mitään tapahtumia järjestämään.

Kiiruun talo saa Mattilalta paljon kiitosta.

– Se on saatu hyvin toimimaan kaikkien käyttöön. Esiintyjät ovat järjestäen olleet ihastuneita taloon. Siellä on intiimi ja hyvä tunnelma. Kaikki esiintymässä olleet tulisivat mielellään uudelleen. Tässä on mielestäni kehittämisen paikka; Kiiruun taloa tulisi markkinoida esimerkiksi tunnelmallisena konserttipaikkana.

Konsertteihin on Mattilan mukaan saapunut yleisöä kauempaakin.

– Salosta käy aina ihmisiä, mutta heitä tulee myös Helsingistä ja Turusta. Kiiruun talon tunnettavuuden lisääminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja mielenkiintoisia esiintyjiä.

Liisa Mattila haaveilee, että kaupungintalon valtuustosali saataisiin kunnostettua monitoimiseksi tilaksi, jossa voisi myös järjestää konsertteja.

– Somerolle voisi tulla isojakin nimiä, kuten Valtteri Torikka, mutta esiintymistila puuttuu.

Ykkösluokan taiteilijoiden huomiointi olematonta

Pitkäjärven taide ja kulttuuri ry:n sekä Someron Kivimeijerin puuhamies taiteilija Antero Kare katsoo Someron kulttuurin tilaa kuvataiteiden kautta. Hänen mukaansa Someron erityispiirre on paikkakunnalla asuvat lukuisat Suomen kärkikastin taiteilijat.

– Miksi Somerolle on muuttanut niin monta merkittävää ja upeaa taiteilijaa, ja miksi heitä ei osata huomioida mitenkään? Kaupunki ei ole pystynyt millään tavalla lähestymään heitä tai tekemään yhteistyötä. Koko suuri voima jää nyt täysin hyödyntämättä, Kare sanoo.

Hän sanoo ehdottaneensa kaupungille monenlaista yhteistyötä ja tehneensä Pitkäjärven taide- ja kulttuuriyhdistyksen edustajien kanssa oman kulttuurisuunnitelman.

– Siinä ehdotamme muun muassa vuosittaista ympäristötaideteoksen teettämistä, yhteistyötä koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa, työskentely- ja näyttelytiloja taiteilijoille, kurssitoimintaa… Kaikesta sanottiin, että hyvä, mutta mitään ei ole tapahtunut.

Kare kiittää Someron Kuvataideyhdistyksen vireää toimintaa sekä Somero-opiston panostuksia kuvataiteisiin.

– Somerolaiset harrastajataiteilijat ovat todella hyviä. Mutta jos kaupungin kulttuuriavustuspotti on vuosittain 15 000 euroa, sillä ei tehdä mitään.

Kareen mukaan kaupungin olisi mahdollista saada kasvua kulttuurin ja sen ympärille rakentuvan matkailun kautta.

– Kaupunki tarvitsisi virkamiehen hoitamaan kulttuuritoimen asiat, muutoin se ei kehity mihinkään. Kulttuuri on asiantuntijatoimintaa siinä missä kaavoitus ja rakentaminenkin. Ei sitä voi sysätä jonkun tehtäväksi vasemmalla kädellä.

Monipuolisesti kaikille

Somero-Seuran hallituksen puheenjohtaja Marika Haapala on iloinen somerolaisesta monipuolisesta kulttuuritarjonnasta.

– Tämän kokoiseksi paikkakunnaksi Somerolla on mielestäni hyvä tarjonta, joskus jopa yllätyksellinen. Someron kulttuuria pyörittävät seurat, yritykset ja seurakunta, Haapala sanoo.

Hän pohtii, että aina löytyy kehitettävää, mutta olisi suotavaa, että taso pysyisi ainakin nykyisenlaisena.

– Kulttuurin äärelle voi hetkeksi pysähtyä. Se on hyväksi tämän hektisen ja uutisia täynnä olevan elämän keskellä. Somerolla on upeita kohteita ja viime aikoina lastenkulttuuriakin on huomioitu, sillä siihen on osoitettu testamenttivaroja.

Haapalan mukaan nykyistä kulttuurin järjestämisen toimintatapaa ei saisi purkaa.

– Ei toimivaa systeemiä tarvitse muuttaa. Mutta jos kulttuuripalveluiden järjestäminen siirtyy takaisin kaupungin hoidettavaksi, siihen on ehdottomasti palkattava ihminen tekemään työ.

Somero-Seurassa keskitytään jatkossakin vaalimaan paikallista historiaa ja sen tallentamista.

Somerolla on laajasti kulttuuria eri muodoissaan

Tanssiseura Monokkaan väen mielestä Someron Kulttuuri on toiminut kiitettävästi monella saralla, joten muutoksiin toiminnallisuuden vuoksi ei ole tarvetta.

– Talousrealiteetit huomioon ottaen nykyistä parempaa kulttuurijärjestelmää ei liene mahdollista Somerolle saada.

Yhdistyksen puheenjohtaja Eira Degeneristä kulttuuriyhdistyksen toiminta on nykyään hyvässä hoidossa. Hänen mielestään kulttuuritoimea ei ole tarvetta siirtää kaupungille.

– En usko, että siirrosta tulisi säästöjä.

– Somerolla on laajasti esillä kulttuuria sen eri muodoissaan. Meillä on tanssia, musiikkia, lavatanssikulttuurin ylläpitämistä ja opastusta, iltamat, kuorojen konsertit, näytelmiä, näyttelyt ynnä muut vastaavat.

Someron Kulttuuri vie kulttuuria myös kouluihin, päiväkoteihin ja vanhainkoteihin.

– Se on hyvä asia, koska sinne kulttuuria myös kaivataan.

– Jos kulttuuritoimi siirtyy kaupungille, kukaan ei ehdi tehdä eikä suunnitella asioita kunnolla eikä valvoa toimivuutta, jos siihen ei palkata uusia tai uutta työntekijää.

Degener sanoo somerolaisen kulttuurin olevan yhdessäoloa ja elämysten kokemista. Monokkaan kannalta se on musiikkia ja tanssia.

– Meillä on kolme upeaa tanssilavaa ja paikallisia musiikintekijöitä ja esittäjiä.

Perusajatus tulee olla yhdistysten tukeminen ja yhdessä tekeminen

Merja Koivaara Someron Tupanäyttämöstä muistuttaa, että Someron Kulttuuri perustettiin kulttuuriyhdistysten yhteiselimeksi edistämään ja tukemaan somerolaista kulttuuria.

– Meillä oli alussa yhteisiä projekteja. Esimerkiksi järjestimme Kiiruun talolle joulun alla yhteisen tapahtuman, jossa yksi yhdistys teki kuvaelmaa, toinen musiikkia, kolmas taidenäyttelyn ja kädentaitajat omia juttujaan. Nyt vastaavanlaisia tapahtumia ei ole ollut moneen vuoteen, harmittelee Koivaara.

– Tänne ostetaan esiintyjiä, kulttuurintekijöitä muualta. Kyllä muutakin kuin somerolaista on nähtävä ja koettava, mutta yhdistyksen perusajatus auttaa ja tukea somerolaisia yhdistyksiä ja tehdä yhdessä, pitäisi olla kirkkaimpana mielessä. Innovoiminen yhdessä, tiedottaminen tärkeistä asioista jäsenyhdistyksille sekä koordinoida ja tuoda esiin yhdistysten monipuolista osaamista.

Koivaara kaipaa kaupungilta enemmän tukea.

– Nyt se on lähinnä sitä, että pyydetään yhdistyksiä esittämään jotain kaupungin tilaisuuksiin ja annetaan pienet vuosiavustukset. Tuntuu siltä, että annamme enemmän kuin saamme, ja toiminnanjohtajan edellytetään tekevän enemmän töitä kaupungille kuin yhdistyksille.

Merja Koivaarasta kulttuuritoimen siirtoa kaupungin alle kannattaa harkita.

– Silloin ei olisi välikäsiä. Aikoinaan tultiin toimeen hyvin suoraan kaupungin ja Piispasen (kaupungin edesmennyt yhteyssihteeri) kanssa.

– Siirto edellyttää tietenkin, että kaupunki palkkaa kulttuurisihteerin tai vastaavan.

Koivaarasta somerolaisella kulttuurilla ja yhdessä tekemisellä on markkina-arvoa koko kaupungin tunnetuksi tekemiseen.

Näin monipuolinen kulttuuritarjonta ei onnistu kaupungin hoitamana

Someron Kulttuurin puheenjohtaja Olla-Riitta Mäkelä sanoo Somerolla tehtävän paljon pyyteetöntä ruohonjuuritason työtä.

– Tehdään tekemisen ilosta. Ihmiset vaan tekevät talkoilla, kun kokevat, että tämä on mukavaa ja tämä täytyy tehdä. Myöhemmin mietitään, mitä tuli tehtyä ja paljonko se maksaa.

Mäkelä ei siirtäisi kulttuuripalvelujen hoitoa kaupungille.

– Näin monipuolista tarjontaa, joka nyt Somerolla on, ei pystytä pelkästään kaupungin hoitamana järjestämään. Sen järjestämiseen tarvittaisiin 100 kertaa enemmän julkista tukea. Siirto tulisi kalliiksi kaupungille.

– Ilman kulttuuriyhdistystä emme olisi saaneet Kiiruun taloa remontoitua yhdistysten yhteiseksi toimipaikaksi. Nyt talo on aktiivisessa käytössä. Meillä on näyttelytiloina Someron Kulttuurigalleria ja Kivimakasiini keskellä kylää. Osa-aikaisen viranhaltijan voimin siihen ei olisi pystytty.

Olla-Riitta Mäkelä toteaa, ettei osa-aikainen työntekijä pysty koko kirjoa hoitamaan.

– Siihen tarvittaisiin kaupungilta kulttuuriin keskittyvä työntekijä tai oikeastaan kaksi. Ja vielä sellaiset henkilöt, jotka ovat valmiit tekemään töitä myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Someron Kulttuurilla on nyt toiminnanjohtaja. Yhdistys ei pysty toista tekijää tai sijaista hänen keralleen palkkaamaan, mutta haluja kyllä olisi.

– Taloudellisesti meitä rasittavat menneiden vuosien ajalta lyhyet sijaisuudet.

Mäkelä arvelee kulttuuripalvelujen siirtohaluissa olevan säästöjen lisäksi takana tasapuolisuus; kun liikuntatoimikin palautettiin Someron kaupungille, niin tulisi kulttuuripuolikin sinne ohjata.

– Minusta yhdistykset hävisivät siinä, vaikka Someron kaupungin liikuntapalvelujen väki hyvin töitä tekeekin.

Mäkelä sanoo, että yhdistykselle tukien hakeminen ja saaminen onnistuu paremmin kuin kaupungilta.

Someron Kulttuuri on joustava ja nopeasti reagoiva yhdistys, joka pystyy jäsenyhdistyksineen järjestämään tapahtumia pyydettäessä. Ilmaisia esityksiä on järjestetty kaupungin tilaisuuksiin.

– Se mihin meidän enemmän pitäisi satsata on, että toisimme esiin ja tunnetuksi paikallista kulttuuria, pohtii Mäkelä.

Hän toivoo kaupungilta rohkeita paikallista yhteisöllistä kulttuuria tukevia päätöksiä, ei pelottelua.

– Joskus tuntuu siltä, ettei kulttuuria arvosteta eikä sen arvoa ihmisten hyvinvoinnille ymmärretä. Ajatellaan, että tapahtuma syntyy ajatta ja rahatta. Ei kulttuuria voi tehdä kymmeniä vuosia talkoilla.

– Yhdistykset tarvitsisivat ison sisätilan, jossa pitää esimerkiksi konsertteja, esittää näytelmiä ja muita tapahtumia. Paikan, jonne voi jättää tavarat odottamaan seuraavaa harjoituskertaa. Voisihan siellä olla myös tiloja bändeille ja eri harrastuspiireille. Sellaisen kulttuuritalon rakentamiseen tarvittaisiinkin jo paljon rahaa. Se ei taida olla kovin realistista.

Someron Kulttuuri ry 20 vuotta

• perustamiskokous pidettiin 13.4.2005
• auttaa ja tukee paikallisia yhdistyksiä
• arvoina yhteisöllisyys, saavutettavuus ja hyvinvointi
• järjestää tapahtumia ja tilaisuuksia kaikenikäisille somerolaisille
• Someron Kulttuuri vastaa kaupungin kulttuuristrategianmukaisesta kulttuuritehtävästä
• vastaa Kiiruun talon käytöstä sekä Kivimakasiinin ja Kulttuurigallerian (Aholan talossa) näyttelyistä
• mukana 19 yhdistystä: Häntälän maamiesseura, Metka Kööri, Monokas, Myötätuulen Kulttuuri, Pitkäjärven taide ja kulttuuri, Somerniemen musiikki- ja teatteriyhdistys, Somerniemen VPK, Someron Esa, Someron Karjalaseura, Someron Kamerakerho, Someron Kuvataideyhdistys, Someron Naiskuoro, Someron Nuorisoseura, Someron Omakotiyhdistys, Someron Tupanäyttämö, Someron vesiensuojeluyhdistys, Someron Yrittäjänaiset, Somero-Seura ja Unto Mononen yhdistys sekä Someron kaupunki

Juhla Kiiruun talossa

Juhlaviikolla maanantaina 7.4. Someron Kulttuuri järjesti Syreenisalissa yhteistyössä Someron Kuvataideyhdistyksen kanssa akvarellimaalausta. Tilaisuudessa oli mahdollisuus kokeilla vesivärimaalausta ilman aiempaa kokemusta.

Varsinaisena syntymäpäivänä, sunnuntaina 13.4., laulu raikaa Kiiruun talossa kello 14. Somero-opiston kuorojen Oi niitä aikoja -konsertissa esiintyvät Hyvän mielen laulajat ja Voimaa laulusta -kuoro Olha Markovan johdolla. Säestäjänä toimii Susanna Kuzinova.

Yhdistys tarjoaa kakkukahvit konsertin yhteydessä.