Someron Lukio on mukana valtakunnallisessa Verkostosta laatua seutulukioihin -hankkeessa, johon ottaa osaa 17 eri kokoista lukiota ympäri Suomen. Somerolla hankkeen myötä on tiivistetty ja edelleen kehitetty jo vuosia tehtyä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämistä.
Hankkeen tuloksena on syntynyt laadunhallintamalli, johon kuuluvat muun muassa laatukriteerit, hyvät käytänteet ja laatukortit työskentelyn avuksi. Kriteereissä painotetaan tiedolla johtamista, laadukasta oppimista ja saavutettavaa lukiokoulutusta, eli yhdenvertaista sekä oikeudenmukaista toimintatapaa.
– Meillä Someron lukiossa opiskelijat ottavat hyvin osaa laadun parantamiseen tähtääviin kyselyihin ja keskusteluihin. Niitä odotetaan. Pienessä yhteisössä palaute opetuksesta kohdistuu aina tiettyyn henkilöön, mutta keskustelu on pysynyt avoimena, rakentavana ja sitä on käyty hyvässä hengessä, Someron lukion opinto-ohjaaja ja vararehtori Heini Kelosaari kertoo.
Hän on ollut luotsaamassa hanketta Someron lukion osalta, jossa opiskelee 135 nuorta.
– Opiskelijoilta saatu palaute kertoo, että meillä arvostetaan hyviä ja aidosti välittäviä opettajia ja hyvää opetusta. Täällä ei huku massaan, vaan tulee huomatuksi ja kuulluksi. Opiskelijoiden ääntä lukion päätöksenteossa on haluttu korostaa ja vuoropuhelua opiskelijoiden ja opettajien välillä on käyty aktiivisesti jo useamman vuoden ajan.
Kelosaaren mukaan kaikki lähtee liikkeelle toimintakulttuurista. Somerolla opiskelijaa ohjataan tunnistamaan oma ainutlaatuisuutensa, luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita sekä arvostamaan itseään ja muita.
– Toimintakulttuuri vaikuttaa yhteisön kaikkeen toimintaan ja sen jokaisen jäsenen hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Someron lukiossa on pyritty siihen, että vahva yhteisöllinen opiskeluhuolto on keskeinen osa toimintakulttuuria. Se edistää opiskelijoiden osallisuutta ja aktiivisuutta.
Yhteisöllisyyttä tuetaan lukion arjessa muun muassa vaalimalla vahvoja perinteitä ja ideoimalla uutta yhdessä opiskelijoiden kanssa. Perinteisiin lukeutuvat muun muassa puurojuhla, jonka ykköset järjestävät yhdessä koko koululle, karonkka, jossa juhlitaan abien koulun päättymistä ja yöjoulujuhla, jolloin viimeinen koulupäivä tulee hoidettua yöllä.
Lukiossa voi suorittaa myös HUPI-passin, eli hyvinvointiopintojakson, jossa järjestetään monenlaista yhteistä puuhaa.
– Hankkeen aikana lähdimme miettimään, miten yhteisöllinen opiskeluhuolto voisi olla meillä vielä vahvempi toimija myös laatutyössä. Opiskeluhuoltoryhmässä käsitellään muun muassa kouluterveyskyselyä ja muuta lukion toiminnasta kerättyä palautetta. Miksi ei siis laatutyötäkin voisi ottaa osaksi lukion opiskeluhuoltotyötä.
Someron lukiossa yhteisölliseen opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat Kelosaaren lisäksi rehtori, opiskelijakunnan ohjaava opettaja, kuraattori, kouluterveydenhoitaja ja opiskelijakunnan hallitus, jossa on tällä hetkellä kuusi jäsentä. Mukaan ovat tervetulleita myös kaikki muut opiskelijat. Tarvittaessa toimintaan osallistuvat muutkin yhteistyötahot, kuten koulunuorisotyöntekijä, psykologi ja etsivä nuorisotyöntekijä.
– Monesti kokoonpanossa on paikalla vähintään yhtä paljon nuoria kuin aikuisia. Viimeisimmässä kokouksessa mietittiin parannuksia lukion oman hyvinvointikyselyn kysymyksiin. Keskusteluissa opiskelijat ovat aktiivisia osallistujia, joiden mielipiteitä kuunnellaan tarkasti ja päätökset tehdään yhdessä. Opiskelijat ovat myös pyytäneet, että yhteisöllisen opiskeluhuollon kokouksia järjestettäisiin useammin.
Lukiossa on laatutyön pohjaksi luotu vuosikello, jonka avulla laatutyö sidotaan osaksi opiskeluhuoltoa.
– Auttaa, kun on yhdessä sovittu, että millaisilla kyselyillä vuoden aikana toimintaa arvioidaan. Tällöin koko kouluyhteisön on helpompi sitoutua esimerkiksi vastaamaan kyselyihin. Meillä opiskelijat jo syksyn aluksi tiedustelivat, että koska ruusut ja risut -kysely toteutetaan, koska se koetaan mielekkäänä.
Mielekkääksi kyselyn tekee Kelosaaren mukaan se, että sekä tulokset että yhteisöllisessä opiskeluhuollossa sovitut kehittämisehdotukset raportoidaan. Näin nähdään, jotta kyselyistä seuraa aitoa kehittämistä.
– Hyvä esimerkki laatutyöstä on, kun opintojaksojen opiskelijat ja opettajat keskustelevat noin puolivälissä jaksoa, miten on mennyt. Silloin loppujakson sisältöön ja toimintatapoihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa, eikä niin, että kaikki palaute annetaan vain jakson jo loputtua.
– Olemme myös työstäneet ajatusta, jossa laatustrategian aihealueet toistuisivat lukion opiskeluhuoltotyössä kolmen vuoden sykleissä. Aloitimme tämän kokeilun kuluvana lukuvuonna hyvinvointi ja osallisuus -teemalla. Lukuvuonna 2025–2026 on vuorossa kehittyvä toimintakulttuuri ja 2026–2027 laadukas oppiminen ja saavutettava lukiokoulutus.
