Kun Taloset valitsivat maaseudun asuinpaikakseen
– Kyllä me Juhan kanssa pidimme tärkeänä, että lapset saavat kasvaa maalla. Lapsille tämä on hyvä paikka olla ja elää. Vaakakupissa painoi se, että täällä on tukiverkko ympärillä, kertoo Leena Talonen, neljän lapsen äiti Ollilasta.
Hän on kotoisin Somerolta, kuten miehensä Juhakin. Tämä jatkaa isänsä ja isoisänsä jalanjäljissä kuljetusalalla.
– Somero on kiva paikka, mutta kyllä on hyvä nähdä muutakin.
Leena Talonen opiskeli liikunta- ja terveystieteitä Jyväskylässä. Valmistuttuaan hän palasi takaisin kotikonnuille ensin lentopallon perässä, mutta myös työ ja puoliso löytyivät kotiseudulta.
Juuri valmistuneena liikunnanopettajana hän haki pestiä muun muassa Espoosta. Kun hän asteli työhaastatteluun jättimäiseen yhtenäiskouluun, jossa oli samassa peruskoulun luokat ykkösestä yhdeksänteen, hän mietti, haluaisiko edes työskennellä tällaisessa ympäristössä.
Hän tekee töitä Jokioisten Paanan koulussa, jossa pihamaalla temmeltää lapsia ja nuoria peruskoulun vitosluokkalaisista yhdeksäsluokkalaisiin. Siellä Talonen on viihtynyt.
– Jokioisissa on kivat oppilaat. Lapset potkivat palloa, pelailevat ja touhuilevat välitunnilla, vaikka olisivat vähän vanhempiakin. Voihan se johtua siitäkin, että eletään maaseudulla, jossa lapset saavat olla pitempään lapsia kuin isoissa kaupungeissa, Talonen miettii.
Leena Talonen valittiin vuoden 2024 Someron seuratyöntekijäksi Varsinais-Suomen Urheilugaalassa. Ansioita on kertynyt; hän on pitkän linjan seuratyöntekijä ja entinen pääsarjatason lentopallopelaaja. Nykyään hän valmentaa Someron Pallo Lentopallossa nuoria. Hän mukana Someron Pallo Lentopallon ja Someron Esan johtokunnissa.
Hän oli aiemmin ollut mukana urheiluseuroissa lähinnä harrastajana. Kun omat lapset alkoivat harrastaa, niin kuskaamisen ohella Leena Talonen siirtyi seuroissa muille harrastusmahdollisuuksia järjestäväksi tahoksi.
– Se tuntui loogiselta jatkumolta.
Hänen omat vanhempansa Mirja ja Asko Virolainen ovat olleet esimerkkinä, samoin miehensä vanhemmat, Erja ja Heikki Talonen. Esimerkkinä ovat olleet myös omat valmentajat ja muut seuratoimijat omilta harrastusajoilta.
Yhteisöllisyys on yksi niistä maaseudun toimintatavoista, joita Talonen arvostaa.
– Yhteisöllisyys on Somerolla helppoa. Saa apua. Jos tarvitsee jotain, eikä itse tiedä mistä, niin joku toinen tietää ja kertoo, keneltä. Asiat hoituvat nopeasti.
Ennen omien lasten syntymää Leena Talonen oli toiminut pari kautta valmentajana. Omien lasten aloitellessa harrastuksia hän ryhtyi ohjaamaan SoPan palloilukoulua ja sittemmin valmentamaan lentopallojoukkuetta.
Pallokoulu vei mennessänsä. Nyt valmennusvuosia on takana jo yli kymmenen.
– Sitä haluaa, että lapset harrastavat ja saavat siitä iloa. Sen vuoksi sen eteen näkee vaivaa.
– Liikuntaharrastusten avulla opitaan myös monia elämässä tärkeitä taitoja, kuten pettymysten sietämistä, yhteistyötaitoja sekä terveellisiä elämäntapoja. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja tulee joukkuelajeissa harjoiteltua automaattisesti, sanoo Talonen.
Hän kokee tärkeänä, että lapset pienestä saakka saavat liikkua jokainen omien halujensa, vahvuuksiensa ja taitojensa mukaan. Ja että heillä on helppo ja matala kynnys aloittaa, tai vaikka tulla myöhemminkin mukaan joukkoon. Se onnistuu Somerolla.
– Siinä on niin paljon muutakin kuin liikunta ja lajitaidot. Lapsi ja nuori kuuluu joukkoon, saa ystäviä ja tekee juttuja kivassa porukassa. Se mukava joukko ympärillä auttaa jaksamaan meitä aikuisiakin, valmentajia, seuroissa toimivia ja vanhempia. Olen iloinen, kun saan tehdä seuratyötä niin kivoissa porukoissa; koetaan yhdessä niin ilot kuin vastoinkäymisetkin.
Leena Talosesta vanhempien esimerkillä ja lapsuuden innostuksella liikunnallinen elämäntapa on helppo omaksua koko elämänmittaiseksi ilahduttajaksi.
– Liikutaan perheen kanssa. Somerolla on hyvät liikuntapaikat ja harrastusmahdollisuudet, aktiiviset seurat ja edullinen hintataso.
Talosen jälkikasvu on harrastanut monipuolisesti somerolaisissa seuroissa. Kaikki neljä ovat yleisurheilleet ja pelanneet jalkapalloa. Nyt yleisurheilulajikirjo liikuttaa vain katraan nuorinta, 8-vuotiasta Toivoa. Hän harrastaa paljon muutakin liikuntaa, kuten jalkapalloa, salibandya ja jääkiekkoa.
Hennin, 16 vuotta, laji on äitinsä tapaan lentopallo. Piakkoin 15 vuotta täyttävän Niilon ja 12-vuotiaan Väinön päälaji on jalkapallo, ja Väinön toinen laji on jääkiekko. Koko perheen yhteinen mielenkiinnon kohde on laskettelu, jota päästään harrastamaan lomilla.
