Teksti ja kuva Elina Juntunen
Someron Yrittäjät järjesti yhdessä Someron nuorisovaltuuston kanssa Kiiruun koululla vaalipaneelin, jossa ehdokkaat pääsivät kertomaan mielipiteitään yrittämisen tukemiseen ja nuorten palveluihin liittyen.
Someron Yrittäjien puheenjohtaja Sari Majuri ja Someron nuorisovaltuuston puheenjohtaja Luukas Kyyrä toivottivat tervetulleeksi tapahtumaan. Kyyrä oli valmistellut aloituspuheen.
– Nuoret eivät ole vain tulevaisuus, vaan he ovat tässä ja nyt. Meillä on mielipiteitä, intoa ja halua osallistua. Se, että nuoret uskaltavat sanoa suoraan, kyseenalaistaa ja vaatia parempaa, on voimavara, jota meidän kaikkien pitäisi arvostaa. Toivottavasti täällä nousevat asiat voivat johtaa todellisiin muutoksiin, painotti Kyyrä puheessaan.
Varsinais-Suomen yrittäjien vt. toimitusjohtaja Jutta Wirén toimi tilaisuuden juontajana. Panelisteina paikalla olivat Taina Ruuhilehto (sd.), Päivi Eronen (vihr.), Jutta Varjus (Someron Edistys), Mikko Virtanen (kesk.), Juha-Pekka Sjöberg (kok.) ja Janne Nurmi (ps.).
Miten kuntapäättäjinä edistäisitte päätöksenteon yrityslähtöisyyttä?
– Kaupungin ja yrittäjien yhteistoiminta kulkee käsi kädessä. Se on kaupungin elinehto, että meillä on täällä hyvin toimivia yrityksiä. Kaikessa päätöksenteossa tulee kaiken kattavasti ottaa huomioon myös yrittäjien toiveet ja tarpeet, sanoi Ruuhilehto.
– Arvonlisäkorotus tuntui pahiten pienillä yrittäjillä, jotka eivät saa minkäänlaista tukea. Siinä on sellainen asia, johon toivoisin kunnalta löytyvän jotain palikoita. Millä voitaisiin saada pienempiä yrityksiä ylöspäin, jotta saataisiin pidettyä keskustan liikkeet toiminnassa, mietiskeli Eronen.
– Olemme käyneet paljon yritysvierailuilla. Kaavoitusasiat ja yleinen keskusteluilmapiiri ovat tärkeitä. Kaupungin pitäisi miettiä enemmän sitä, että se ei missään tapauksessa kilpaile yrittäjien kanssa, vaan palvelut hankitaan paikallisista yrityksistä. Kaikkien hankkeitten ja asioiden pilkkominen auttaisi myös pienempiä yrityksiä pääsemään kilpailutuksiin ja hommiin mukaan, totesi Varjus.
– Yritysbarometria on tullut tutkittua ja suunta on ollut parempaan päin, se on tärkein merkki. Haluaisin tuoda esiin maatalousyrittäjiä, jotka jäävät helposti esimerkiksi eri työryhmissä vähemmälle huomiolle. Lukumäärällisesti maatalousyrittäjät ovat isoin yrittäjäryhmä Somerolla. Siirtäisin painopistettä enemmän alkutuotantoon. Lupaprosessit, avoimuus päätöksenteossa ja toimiva yhteistyö ovat todella tärkeitä, mainitsi Virtanen.
– Debattia tulee lisätä ja muistaa, että kaupungin toimihenkilöt ovat meitä yrittäjiä varten; jotta pystymme kehittämään omaa toimintaamme. Erilaisia hankkeita liittyen puolustusteollisuuteen, kiertotalouteen ja tekoälyyn on koko ajan tulossa. Kilpailemme näistä samankokoisten kuntien kanssa, se vaatii kovaa jalkatyötä, luetteli Sjöberg.
– Mielestäni kaikki täällä menee aina vain parempaan suuntaan pikkuhiljaa. On tosi paljon kehitetty ja on uusia tehdasalueita, joihin rakentaa, sanoi Nurmi kompaten myös edellisten puheenvuorojen sisältöjä.
Yleisöstä Eerika Torkkomäki, joka on myös Someron Edistyksen kuntavaaliehdokas, kaipasi kaupungilta aktiivisempaa yhteydenpitoa yrittäjiin sekä asiaan tarttuvaa, palvelumaista asennetta.
– Toivoisin kaupungilta suoraa yhteydenottoa yrittäjiin päin. Kysyttäisiin, mitä kuuluu, onko jotain tarpeita, komppasi Virtanen.
– Jalkautuminen eri kokoisiin yrityksiin olisi suotavaa, jatkoi Sjöberg.
– Opin tänään, että Somerolla on Kutsu kaupunki kylään -konsepti, jossa kaupunginhallitus jalkautuu kaupunginjohtajan kanssa paikallisiin yrityksiin, kommentoi paneelia seurannut Laura Nuotio.
Panelistit näkivät lukion säilymisen ja yhteistyön lähikuntien ammattiopistojen kanssa tärkeinä asioina. Hyvät tietoliikenneyhteydet sekä kulkuyhteydet edesauttavat paikkakunnan houkuttavuutta. Työvoiman saannin turvaaminen yhteistyössä yrittäjien ja TE-palveluiden kesken sekä vuokra-asuntojen kunnossapito tuotiin vahvasti esille. Elinvoimatyöryhmän kehittämistä ja sen toiminnan vahvistamista toivottiin.
Jutta Wirén johdatti panelistit keskustelemaan nuorten tilanteesta avaamalla tutkimustuloksia, joiden mukaan noin joka viides tai joka neljäs nuori kärsii jollain tavalla mielenterveyteen liittyvistä haasteista.
– Millaisia toimia ehdotatte nuorten hyvinvoinnin ja mielenterveyspalveluiden kehittämiseksi? Millaisia harrastus- tai vapaa-ajanviettomahdollisuuksia voitaisiin tuoda Somerolle, jotka tukisivat nuorten hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä?
– Nuorisotilojen tulisi olla auki silloin kun nuoret sitä tarvitsevat eli iltaisin ja viikonloppuisin, sanoi Ruuhilehto.
– Miten saataisiin kaikki nuoret mukaan toimintoihin? Siirrän palloa myös nuorille. Pitäisi huomioida niitäkin nuoria, jotka eivät ole aina niin suosittuja tyyppejä. Opetuspuolella tulisi pystyä aistimaan ja havaitsemaan, jos nuorella alkaa mennä huonommin. Mielenterveyspalvelut pitäisi saada matalalla kynnyksellä, koska jos kierre alkaa jo nuorena ja jää ilman apua, niin kyseessä voi olla loppuelämän sairaus, pohti Eronen.
– Kyselin kaupungilla nuorilta, mitä he haluavat. He sanoivat tarvitsevansa tilat, jotka olisivat auki ilta-aikaan ja viikonloppuisin. Ei niinkään ohjattua toimintaa, sitä on kyllä tarjolla. Tila, johon voi vaan mennä hengaamaan kavereiden kanssa, kertoi Varjus.
– Nuorisotilan tulisi olla mahdollisimman saavutettava. Usein ongelmat perheissä muodostuvat jo aikaisemmin. Esimerkiksi avoin päiväkoti tekee tärkeää työtä, mainitsi Virtanen.
– Ennaltaehkäisevän työn merkitys on yhteiskunnallisesti suuri. Voidaan esimerkiksi pilotoida matalan kynnyksen tiloja nuorten käyttöön koulun jälkeen, visioi Sjöberg.
– Jos havaitaan mielenterveyshaasteita, niin pitäisi heti olla mahdollista päästä keskustelemaan ammattilaisen kanssa ja ottaa myös kotiin yhteyttä, sanoi Nurmi.
Keskustelua käytiin nuorten yrittäjyydestä, mahdollisuudesta työllistää itse itsensä vaikkapa kesälomalla. Tähän kommentoi tyhjentävästi hiljattain yritystoiminnan aloittanut Luukas Kyyrä.
– Vaikka monenlaista olen tehnyt, niin mikään muu ei ole opettanut yhtä paljon kuin tämä yrittäjyyshomma.