Lämpötilapoikkeama vuosien 1991–2020 keskiarvoon nähden oli 1–2 astetta, mutta Itä- ja Pohjois-Lapissa jäätiin kuitenkin keskiarvojen alapuolelle. Edellisen kerran lämpimämpi huhtikuu oli maan etelä- ja keskiosassa vuonna 2019.
Huhtikuuta sävyttivät tuttuun tapaan merkittävät lämpötilojen vaihtelut. Lämpötila kohosi heti 2. huhtikuuta Helsingissä ja 3. päivä Jomalassa jopa 19,1 asteeseen, mikä on hyvin poikkeuksellista. Toinen lämpöpulssi osui pääsiäisviikolle, jolloin Raumalla 16. huhtikuuta mitattiin 22,9 astetta. Tämä oli kuukauden ylin lämpötila.
Lämpöpulssien jälkeen tuli noin viikon kestäneet viileämmät jaksot. Kuukauden alin lämpötila -23,8 astetta mitattiin Kilpisjärven Kyläkeskuksessa 11. huhtikuuta.
Maan keskivaiheilla varsin kuivaa
Sademäärissä maan eteläosa ja Pohjois-Lappi edustivat tavanomaista sateisempia alueita, kun taas näiden välissä oli tavanomaista kuivempaa. Etenkin Keski-Pohjanmaalta Kainuuseen ulottuvalla alueella oli paikoin poikkeuksellisen vähäsateista.
Kuukauden sademäärät vaihtelivat Kajaanin Paltaniemen 3,1 millimetristä Utsjoen Nuorgamin 71,6 millimetriin. Suurin vuorokausisademäärä mitattiin Långnäsin satamassa 19. päivänä, 29,6 millimetriä.
Auringonpaistetta oli suuressa osassa maata tavanomaista enemmän ja kuukauden päättyessä lunta oli vielä lähinnä Keski- ja Pohjois-Lapissa sekä Koillismaalla noin 30 senttimetristä Kilpisjärven yli metriin.
Kevätkylvöt jatkuvat vähitellen
Kevätkylvöt alkoivat ennätyksellisen aikaisin huhtikuun puolessa välissä eteläisessä Suomessa. Orastuminen ja kasvuun lähtö on kuitenkin ollut hidasta. Kylvöjä saatiin alkuun, kunnes pääsiäisen runsaat sateet keskeyttivät ne. Sateet olivat onneksi tasaisia ja tulivat hiljalleen, joten peltojen liettyminen ja kuorettuminen jäi pelättyä vähäisemmäksi.
Ennen sateita ehdittiin tehdä syysviljojen ja nurmien kevätlannoituksia sekä peltojen tasausmuokkauksia. Kasvukausi on noin 1–2 viikkoa edellä tavanomaisesta, mutta viileä säätyyppi hidastaa kevään etenemistä. Vähäroutaisesta talvesta huolimatta pellot ovat muokkautuneet hyvin.
Avomaan tuotantoa viivästyttävät viileä jakso ja yöpakkaset. Varhaisperunan istutus aloitettiin jo maaliskuun alussa Varsinais-Suomen saaristoalueella, mutta pääosin istutuksia tehtiin huhtikuun toisella viikolla. Viilentynyt sää ja kylmät yöt ovat hidastaneet perunan kehitystä. Toiveissa on saada ensimmäisiä uusia perunoita koulujen päättäjäisiin.
Syyskasvien talvehtiminen pääosin onnistunut
Syysviljojen ja -öljykasvien talvehtiminen näyttää onnistuneen pääosin hyvin. Kasvu lähti käyntiin huhtikuun lämpöaallossa, mutta yöpakkaset pysäyttivät kasvun, ja huolena on kasvustojen vaurioituminen ja harventuminen.
Syyskylvöisten kasvien osuus Suomen kokonaisviljelyalasta on varsin pieni, noin 5 prosenttia. Syyvehnän kylvöala viime syksynä oli 71 700 hehtaaria, rukiin 23 700 hehtaaria ja syysöljykasvien 6 700 hehtaaria.
Yleisesti kaikki ajoissa ja hyvissä olosuhteissa viime syksynä kylvetyt syysviljat ovat talvehtineet hyvin. Myöhään kylvetyt syysviljat ja märät painanteet ovat talvehtineet heikoiten, samoin paikoitellen suorakylvetyt kasvustot. Rukiissa ja syysvehnässä on havaittu talvituhoja 15 prosentilla alasta Pohjanmaalla ja paikoin Uudellamaalla; muualla talvehtiminen näyttää paremmalta.
Syysöljykasveilla eli syysrypsillä ja -rapsilla talvituhoja on havaittu enemmän, niin aivan etelässä kuin pohjoisemmilla viljelyalueilla. Noin 10–30 prosenttia syysöljykasvialasta on tuhoutunut, Pohjanmaalla jopa 50–70 prosenttia alasta.
Nurmet ovat selvinneet varsin hyvin talvesta ja lähteneet hyvin kasvuun.