Tahattoman lapsettomuuden kriisistä selviytymisessä tärkeää on saada tukea muilta saman kokeneilta. Vertaisten tapaaminen lievittää yksinäisyyden, ahdistuksen ja surun tunteita. Lapsettomien Simpukka-viikko 5.–11.5. ja Lapsettomien lauantai 10.5. muistuttavat, että tahatonta lapsettomuutta kokeva ei ole tilanteen ja tunteiden kanssa yksin.
Lapsettomien yhdistys Simpukka järjestää sekä teemaviikolla että ympäri vuoden tahattoman lapsettomuuden kokeneille laaja-alaista vertaistukitoimintaa. Toiminnan tavoitteena on edistää tahattomasti lapsettomien hyvinvointia ja sitä, että tahattomasti lapsettomat saavat tietoa, joka auttaa heitä lapsettomuuden kokemuksesta selviytymisessä.
– Kokemus tahattomasta lapsettomuudesta on monelle täynnä kipeitä tunteita ja haasteita. Välillä epätoivon tunne voi olla ylivoimainen, ja kysymykset itsestä, kehosta, ihmissuhteista ja tulevaisuuden suunnitelmista nousevat pintaan. Kriisissä kaivataan vertaistukea omaan tilanteeseen. Keskustelu samankaltaisissa tilanteissa olevien kanssa vähentää yksinäisyyden tunnetta ja vahvistaa arjessa jaksamista, sanoo Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n vapaaehtoistoiminnan asiantuntija Anniina Valkonen.
Järjestön vertaisryhmistä ja -chateista saamissa palautteissa korostuvat nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemus.
– Moni tahattomasti lapseton kokee voimakkaita ulkopuolisuuden, surun ja ahdistuksen tunteita. Valitettavan usea kertoo hyvinkin mustista ajatuksista itseään ja tulevaisuuttaan kohtaan. Suurimmassa osassa saamistamme palautteista kerrotaan, että vertaistapaaminen on keventänyt oloa, tuonut turvallisuuden tunnetta ja näyttänyt, että kokemuksesta selviää. Yhdessä jaettu kokemus voi olla se voima, joka auttaa jaksamaan ja löytämään valon tunnelin päässä, sanoo Valkonen.
Lapsettomien Simpukka-viikko ja Lapsettomien lauantai
Lapsettomien Simpukka-viikon teemana on tänä vuonna Oma kokemus, yhdessä jaettu – vertaistuen vuosi 2025. Teemaviikko tuo tahatonta lapsettomuutta esille ilmiönä ja kokemuksena. Viikon aikana järjestettävän somekampanjan viestinä on, että tahatonta lapsettomuutta kokeva ei ole yksin.
Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä. Kokemuksesta selviytymiseen tarvitaan tietoa ja tukea läheisiltä, vertaisilta ja ammattilaisilta.
Yhdistys järjestää Lapsettomien Simpukka-viikon aikana teemallisia vertaisten iltoja Zoomissa. Iltoja vetävät Simpukan koulutetut vertaistoimijat.
Tapaaminen järjestetään ensimmäistä lasta toivoville, lapsitoiveesta luopumista pohtiville ja jo lopulliseen lapsettomuuteen päätyneille, lahjasoluilla lasta toivoville ja lapsen saaneille, miehille, lapsenlapsettomuutta kokeville lopullisesti lapsettomille, lapsen saaneille lapsettomille ja tahatonta lapsettomuutta kokeneille odottajille.
Tapahtumiin on vapaa pääsy eikä niihin tarvitse ilmoittautua. Osallistumislinkit ja lisätiedot löytyvät täältä.
Lapsettomien lauantain verkkotapahtuma
Oma kokemus, yhdessä jaettu -verkkotapahtuma järjestetään Zoomissa lauantaina 10.5. kello 12–14. Tapahtumaan on vapaa pääsy eikä sinne tarvitse ilmoittautua. Osallistumislinkki ja -ohjeet löytyvät täältä.
Runoilija Outi-Illuusia Parviainen kertoo runokokoelmastaan Olen niitty, odotan. Haastatteluaineistosta innoittunut runoteos näyttää, miltä tahaton lapsettomuus tuntuu.
Tapahtuman paneelikeskustelussa kokemuksenomaavat ja ammattilaiset keskustelevat psykososiaalisen tuen merkityksestä lapsettomuuspolulla. Keskustelemassa ovat psykologi-psykoterapeutti Mirka Paavilainen, naistentautien erikoislääkäri Katriina Niemelä, toistuvia keskenmenoja kokenut Hennariikka Niinistö sekä lapsettomuushoidoissa puolisonsa kanssa oleva Jesse Reponen.
Tapahtumassa julkistetaan Simpukan Helmi -tunnustus henkilölle tai taholle, joka on edistänyt lapsettomien hyvinvointia tai asemaa yhteiskunnassamme.
Viikon aikana järjestetään myös vertaisryhmien tapaamisia ja chatteja. Seurakunnat järjestävät Tyhjän sylin tilaisuuksia.
Somerolla järjestetään 10.5. kello 16 hartaus tyhjän sylin kivellä Someron hautausmaalla.
Jokaisen lapsitoive on yhtä arvokas
Tahaton lapsettomuus on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa kokijansa kehoon, mieleen, talouteen, työelämään, ihmissuhteisiin ja tulevaisuudensuunnitelmiin. Joka viides hedelmällisessä iässä olevista kohtaa tahattoman lapsettomuuden Suomessa. Lukuna määrän on arvioitu olevan 300 000, eli tahaton lapsettomuus on yleistä.
Tahattoman lapsettomuuden taustalla voi olla terveydellinen tai elämäntilanteeseen liittyvä syy, kuten puolisoa ei ole tai puolisoiden toiveet eivät kohtaa. Joskus lapsettomuuden syytä ei saada selvitettyä. Tahattoman lapsettomuuden kokemuksesta selviytymiseen tarvitaan oikea-aikaista ja saavutettavaa tietoa ja tukea.
Vuonna 1988 perustetun Lapsettomien yhdistys Simpukan tavoitteena on, että jokaisen lapsitoive olisi yhteiskunnassa tunnistettu ja arvokas. Nais-miesparien lisäksi lasta toivovat sateenkaariparit, vanhemmuuskumppanit ja itselliset aikuiset.
Lapsettomien yhdistys Simpukka ehdottaa lapsiperheellistymisen tukemiseksi seuraavia asioita:
- hedelmällisyystietoa toisen asteen koulutukseen sekä perhesuunnitteluun terveyskeskuksiin
- hedelmöityshoitojen riittäviä resursseja
- lapsettomuushoitoihin kiinteästi liittyvää psykososiaalista tukea
- keskenmenojen hyvää hoitoa
- sekä ei-kaupallisen sijaissynnytyksen sääntelyä Suomessa.
Palautteita vertaistapaamisista
Lainaukset ovat Simpukan vuonna 2025 saamia palautteita vertaistapaamisista.
“Olo, että olen elossa.”
“Vähemmän yksinäinen, vähemmän epätoivoinen.”
“Hyvä, lämmin ja helpottunut, onnellinen, että tuli lähdettyä vaikka väsytti.”
“Tulin nähdyksi, en ole yksin hullujen ajatusten kanssa.”
“Helpotti, kun sai puhua vapaasti myös vaikeista tunteista, joiden kanssa on tuntenut olevansa yksin.”
“Siellä ollaan ihmisten ympäröimänä, jotka ymmärtävät sinua. Kukaan ei sano, että ´jokaisella on oma ristinsä kannettavanaan´ tai vähättele. Ahdistus vähenee ainakin hetkellisesti.”
“Koin ilmapiirin avoimeksi ja minut otettiin hyvin vastaan. Omalla kohdallani lapsettomuuden hyväksyminen on kesken, mutta sain vertaistuen kautta kokemuksen, että surutyöstä pääsee yli. Kaikenlaisia tunteita oli sallittua näyttää. Vertaistapaamisesta jäi erittäin hyvä mieli ja aion jatkossakin osallistua niihin mukaan.”
“On huojentunut ja rauhallinen olo, tärkeää kuulla muiden samaa pohtineiden ja asiassa jo pidemmällä olevien kokemuksia ja ajatuksia. On vähemmän yksinäinen tai epävarma olo.”
“Oli tosi kiva kuulla toisten kokemuksia ja ajatuksia ja sitä, kuinka jotkut ovat pidemmällä ajatustyössään. Se luo toivoa, että voin ehkä itsekin selvitä, jos en lasta saa.”
“Oli ensimmäinen kerta itselleni vertaistukiryhmässä. En ole osannut käsitellä asiaa juuri mitenkään aiemmin, joten tuntui hyvältä uskaltaa tulla mukaan. Toivon vain elämältä kaikkea hyvää ryhmän jäsenille. On tosi ristiriitaista, koska tuntuu hyvältä päästä puhumaan asiasta, mutta samassa löysin muita oikeita ihmisiä samojen asioiden ääreltä. Varsinkin heitä, jotka vasta matkansa aloittavat. Tämä sai itselläni tunteet pintaan ja oma kokemus palasi mieleen. Olen kiitollinen, mutta surullinen.”