Äitienpäivän aikoihin lehtipuumetsien pohjalla kukkiva valkovuokkomeri on kevään häikäisevimpiä luontoelämyksiä.
LuontoPortti-palvelu kertoo, että vuokkojen kukkimisaikaa kutsutaan metsän kevätaspektiksi.
”Tällä tarkoitetaan aikaa, jolloin puiden lehdet eivät vielä varjosta metsänpohjan kasveja.”
Valkovuokon kehälehdet ovat usein ulkopinnaltaan hieman punertavia, mutta kellertäviäkin valkovuokkoja tunnetaan. Toisinaan tapaa myös sinertäväkukkaisia muotoja – Ruotsista tunnetaan jopa muoto, jonka kukan keskusta on orvokinsininen, mutta laitaosat valkoiset.
Myös kerrannaislehtisiä valkovuokkoja voi löytää, samoin kasveja, joiden terälehdet ovat lehtimäisesti liuskaiset tai jopa vihreät.
LuontoPortti kertoo myös, että kukissa ei ole mettä, mutta pölyttäjinä toimivat kärpäset ja kovakuoriaiset löytävät niistä siitepölyä syödäkseen. Pölytystulos on yleensä hyvä ja siemeniä valmistuu runsaasti. Pähkylöissä on öljypitoinen lisäke (elaiosomi), joka maittaa muurahaisille ja edistää kasvin leviämistä.
Valkovuokko on rauhoitettu Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnissa.
Valkovuokkoja voi istuttaa myös kotipihaan. Viherpeukalot-sivusto suosittelee valkovuokkoa metsäpuutarhoihin ja varjoisiin perennaryhmiin.
”Kasvualustaksi valkovuokolle sopii tuore runsasmultainen maa. Kasvualusta tulee olla kostea, mutta vesi ei saa jäädä seisomaan siihen.”