Kuinka Maija Vilkkumaasta (s. 1973) tuli maamme ykkösrivin laulaja-lauluntekijä? Millainen oli tie katusoittajasta rocktaivaan megatähdeksi? Kun Maija Vilkkumaa ponnahti pinnalle ensimmäisellä soololevyllään Pitkä ihana leikki (1999), häntä kutsuttiin ”nuoreksi vihaiseksi naiseksi”.
Single Satumaa-tango soi kaikkialla. Sen minäkertoja on keski-ikäinen vallankäyttäjä, joka sulkee korvansa muiden hädälle: ”Ja joka yö soitan Satumaa-tangon, / ja joskus tuntuu kuin / joku huutais / apua merellä päin, / mä panen stereot lujempaa. / Mulla on valtaa, mä koulutan muita, / ja kun mun ikkunan alla ne huutaa: / ´Tää ei voi olla näin!´, / mä menen takaisin nukkumaan.”
Tyhjästä Maija Vilkkumaa ei suinkaan lähtenyt. Hänellä oli jo ollut kaksi albumia julkaissut tyttöbändi Tarharyhmä, ja hän oli soittanut vuosikausia koskettimia tyttöbändi Hunajameloneissa. Hän on kehittänyt itseään määrätietoisesti biisien kirjoittajana, ja hänen rakkautensa suomen kieleen on saanut vauhtia suomen kielen opiskelusta ja Nainen katolla -romaanin (2013) kirjoittamisesta. Hän on uudistanut musiikillista ilmaisuaan myös teknokokeilulla.
Maija Vilkkumaa laulaa ihmissuhdevaikeuksista, vallankäytöstä ja ikäkriiseistä. Hänen biisinsä ovat kuin pienoisnovelleja. Ei-albumi (2003) myi huikeat 120 000 kappaletta, ja sen nimibiisi kertoo äidistä, joka ei päästä tytärtään muiden nuorten joukkoon: ”Ja äidin silmät on sumeat jo. / Hän sanoo: ´Maailma on vaarojen karikko. / Se sama maailma siskosi vei. / Mä sanon viimeisen sanani ja se on EI!´”
Venäjän hyökättyä Ukrainaan Maija Vilkkumaa lauloi Finlandia-hymnin Helsingin tuomiokirkon portailla. Hän toimii The Voice of Finlandin tähtivalmentajana, ja ensi marraskuussa hän päättää kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnosta.
Filosofian tohtori Eija Komu kertoo Maija Vilkkumaan elämästä ja tuotannosta esitelmässään Mainio Maija Vilkkumaa Someron kirjastossa tiistai-iltana 6.5. Dj:nä toimii Kimmo Hovila.
Tapahtuman järjestää Someron kirjasto, ja siihen on vapaa pääsy.
