Someron keskustassa on useita hienoja veistoksia. Kaupungintalon ympärillä niitä on vain valitettavasti liikaa ja liian erilaisia.
Nikulan patsas sopii jollakin lailla yhteen puiston hirvien kanssa. Badding-figuuri on ihan eri maata, mutta onneksi siinä välissä on kivitalo. Tämä veistos on kyllä upea!
Sitten on kulttuuritalo Aholan nurkalla hiukan hautakiveä muistuttava Unto Monosen muistomerkki, veistos raivaajasta ja ruohosta tehty kissa sekä Aarikan pässi.
Patsas lähellä kaupungintaloa on ihan ok, onhan siinä kanto, kuten vaakunassakin. Pässi sopii erinomaisesti kulttuuritalon viereen, koska sisällä on Aarikan näyttely. Monosen muistomerkki nyt vielä jotenkin kokonaisuuteen menee, tosin itse siirtäisin senkin vaikka kirjaston eteen. Siellähän on lainassa musiikkia.
Kissa on tosi kiva, mutta tässä kokonaisuudessa liikaa. Se voisi säväyttää vaikka keskellä liikenneympyrää, olemassa olevaa tai tulevaa, tai sitten sen voisi siirtää esimerkiksi kunnostettavaa Akustinpuistoa täydentämään.
Kannattaa muistaa, että taiteelle pitää antaa tilaa hengittää. Liian levottomassa kokonaisuudessa ei silmä lepää, vaan näkymästä tulee epäsiisti ja teoksista jopa halvan oloisia, ja sitä mikään näistä teoksista ei missään nimessä ole!
Terveisin kauneutta kaipaava
