Teksti Olli Salomäenpää
Historia tarjoaa loppumattomia mahdollisuuksia jossitteluun. Entä jos olisikin käynyt niin, että…
Alistuako passiivisena ajan virtaan vai uskoako omaan näkyyn sekä visioon ja lähteä aktiivisesti tekemään työtä tai jopa taistelemaan sen eteen. Tästä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää jääkäriliikkeen syntymistä Suomessa.
Venäläisten aloitettua toisen sortokautensa 1908 mielialat Suomessa olivat synkeät, tulevaisuus näytti lohduttomalta. Suomessa syntyi voimakas venäläisvastainen mieliala. Mutta ensimmäisen maailmansodan syttyminen sekä marraskuussa 1914 julkistettu laaja venäläistämisohjelma (vrt. tämän ajan Ukraina!), joka olisi toteutuneena merkinnyt Suomen autonomian rippeiden häviämistä, herätti myös aktivistit toimimaan. On otettava tavoitteeksi Suomen itsenäisyys ja sitä varten tarvitaan myös oma armeija. Sotilaallinen koulutuksen saaminen niin kotimaassa, Ruotsissa tai Tanskassa ei johtanut toivottuun lopputulokseen, jonka seurauksena käännyttiin Venäjän vihollisen, Saksan puoleen.
Ensimmäiset miehet saapuivat Saksan Lockstedtiin 25.2.1915 ja tuo alkujoukko kasvoi vähitellen 189 mieheen. Heidän joukossa oli myös Eric Schauman, jonka viimeinen leposija on Somerniemen kirkkomaalla. Kaiken kaikkiaan sotilaskoulutuksen sai Saksassa noin 2000 miestä.
Näitä jääkäriliikkeen alkuja muisteltiin Österkullan kartanon vieressä olevassa jääkärilehdossa, jossa 200 tammea muistuttaa meitä niistä ensimmäisistä miehistä, jotka lähtivät seuraamaan visiotansa itsenäisestä Suomesta.
Juha Wiskarin tarinoidessa yhdistettyinä musiikillisin makupaloihin muisteltiin jääkäreiden merkitystä niin sotilaallisessa kuin myös yhteiskunnallisessa mielessä Suomen itsenäisyytemme alkuaikoina. Voimme hyvin pohtia, mikä olisi ollut Suomen kohtalo, jos jääkäriliikettä ei olisi syntynyt. Ja jos olisimmekin itsenäistyneet, niin mikä olisi ollut kohtalomme toisen maailmansodan kohtaloissa. Muodostivathan jääkärit taitoineen Suomen ylimmän sotilasjohdon kantajoukon noina todellisina vaaran vuosina.
Elokuussa vuonna 1954 Eric Schauman teki Österkullan kartanossa jääkärien kokoontumisessa aloitteen jääkärilehdon perustamisesta ja puut istutettiin paikalle 2.5.1956. Siitä lähtien Somerniemen tamminen jääkärilehto on ollut alueeltaan Suomen suurin jääkärimuistoalue. Sitä katsellessa lienee syytä olla kiitollinen, että tässä kohtaa historian kulku on ollut sellainen kuin se on ollut. Jossittelu on mennyt näin. Ei tullut alistumista, tuli jotain muuta.
