Varsinais-Suomen hirvikanta on kääntynyt hienoiseen kasvuun usean vuoden laskun jälkeen. Sen sijaan valkohäntäpeurojen määrä on selvästi vähenemässä.
Metsästyskaudelle 2025–2026 alueelle on myönnetty 1 251 pyyntilupaa hirvelle (viime vuonna 1 208 )ja 17 442 lupaa valkohäntäpeuralle (viime vuonna 20 548).
Someron Riistanhoitoyhdistykselle hirvenkaatolupia myönnettiin nyt saman verran kuin viime vuonnakin eli 86.
Valkohäntäpeuroja Somerolla saadaan kaataa hiukan vähemmän kuin viime vuonna, eli 1200. Viime vuonna määrä oli 1230.
Yhdellä luvalla saa kaataa joko aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.
Varsinais-Suomessa hirvieläinten metsästystä ohjaa monilajinen kannanhoito, jossa otetaan huomioon myös suurpetojen vaikutus. Metsästyksen tavoitteena on pitää kannat kestävällä tasolla ja ehkäistä vahinkoja.
Monilajinen kannanhoito huomioi hirvieläinlajien ja suurpetojen keskinäiset vuorovaikutussuhteet. Siinä tavoitteena on löytää tasapaino erilaisten intressien välillä.
Metsästyksen avulla säädellään sorkkaeläinkantoja tasolle, jolla hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisina. Varsinais-Suomessa vahinkojen suuruus oli viime vuonna noin 28 000 ja Somerolla noin 2600 euroa.
Varsinais-Suomen alueella on yli 250 metsästysseuraa, jotka metsästävät hirvieläimiä. Suurin osa 14 000 metsästäjästä osallistuu hirvieläinten metsästykseen.
Riistakeskus painottaa, että hirvenmetsästys tuottaa riistanlihaa, edistää hyvinvointia ja elävöittää maaseutua. Se on monille elämäntapa, jolla on pitkät perinteet. Se on vuoden kohokohta, joka kokoaa yhteen eri sukupolvet. Usein metsästysseura on kylän ainoa ja tärkein yhdistys.
Myös monet paikkakunnalta poismuuttaneet palaavat syksyisin kotiseudulleen metsästämään lapsuudenmaisemiin yhdessä sukulaisten ja ystävien kanssa. Metsästys onkin merkittävä yhdistävä tekijä ja yhteisöllisyyden rakentaja.
– Varsinais-Suomen hirvikanta on käytännössä tavoitetasossa kaikissa hirvitalousalueilla, saaristossa jopa sen alapuolella. Viime vuoden saalis jäi ennätyksellisen alhaiseksi ja kannanarvion mukaan hirvikanta on edelleen alhainen. Hiukan korkeammalla lupamäärällä varmistetaan, että kanta ei lähde liian voimakkaaseen nousuun, riistapäällikkö Jörgen Hermansson Suomen riistakeskuksesta kertoo.
– Peurakanta on jo selkeästi vähentynyt kauden 2021–2022 huipusta. Peurakannan hoidossa korostuu paikallisuus ja yhteistyö metsästysseurojen ja paikallisten sidosryhmien kanssa. Yleisesti ottaen peurakantaa tulee vielä laskea kohti tavoitehaarukoiden keskiarvoa liikennevahinkojen ja viljelyvahinkojen hallitsemiseksi, hän lisää.
Ilves ja susikannat kasvavat edelleen ja ottavat merkittävän osan vuoden peurakannan tuotosta. On todennäköistä, että metsästäjien osuus valkohäntäpeurakannan tuotosta tulee jatkossa olemaan totuttua pienempi.
– Kestävän kannanhoidon haasteena on edelleen kannanarvion epävarmuus. Selvää on, että peurakanta on kääntynyt laskuun Varsinais-Suomessa, mutta romahdusta peurakannassa ei ole tapahtunut.
Metsäkauris ei ole pyyntiluvanvarainen eläin, mutta on myös osa monilajista kannanhoitoa. Metsäkauriita metsästetään etenkin rannikolla ja saaristossa huomattavia määriä ja samalla metsäkauriit ovat suurpetojen ravintoa.
Luonnonvarakeskus ei tuota virallista kannanarviota. Kannanhoidon ja metsästyksen haasteena on kauriiden hakeutuminen taajama-alueiden läheisyyteen. Myös metsäkauriskanta on vähentynyt kauden 2021–2022 huippulukemista.
Varsinais-Suomi: Hirvieläinluvat 2025 ja 2024
Hirviluvat
Kemiönsaaren RHY: 100 80
Kiskon piirin RHY: 94 97
Salon seudun RHY: 90 89
Someron RHY: 86 86
Perniön seudun RHY: 70 70
Paimionlahden RHY: 63 63
Marttilan seudun RHY: 55 54
Valkohäntäpeuraluvat
Salon seudun RHY: 1410 1410
Someron RHY: 1200 1230
Marttilan seudun RHY: 1170 1500
Kiskon piirin RHY: 1000 1114
Kemiönsaaren RHY: 900 1100
Paimionlahden RHY: 625 707
Perniön seudun RHY: 549 600