Iso osa psykoterapeutin työtä on kuunnella ihmisiä, kun he kertovat ongelmistaan. Tosiasia on, että usein siinä vaiheessa, kun joku vihdoin päättää puhua terapeutin kanssa, hän on jo melko allapäin. Yhteiskuntamme on rakennettu niin, että apua haetaan vasta, kun oma jaksaminen on jo rajalla.
Olen usein miettinyt, kuinka paljon parempi olisi, jos meillä kaikilla olisi mahdollisuus puhua tunteistamme ja huolistamme säännöllisesti – jo ennen kuin ne kasvavat niin suuriksi, ettei enää jaksa.
Terveysalalla puhutaan paljon siitä, miten ennaltaehkäisy on parempi kuin ongelmiin reagoiminen jälkikäteen. Silti mielenterveyden puolella ennaltaehkäiseviä toimia näkee yllättävän harvoin. Olen huomannut, että kysymällä tiettyjä kysymyksiä – itseltään tai vaikka luotettavan ystävän seurassa – voi tukea omaa jaksamista ja mielenterveyttä.
Tässä muutama tärkeä kysymys:
1. Mitä minulle oikeasti kuuluu?
Tämän kysymyksen kuulemme päivittäin: ”Mitä kuuluu?” Harvoin siihen kuitenkaan odotetaan rehellistä vastausta – tai edes pysähdytään itse miettimään, miten oikeasti menee. Mutta kun sen tiedostaa, on helpompi siirtyä seuraavaan kysymykseen.
2. Mitä minä tänään tarvitsen?
Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta tätä ei kysytä usein. Vastaus voi kuitenkin paljastaa paljon – ja avata polun kohti helpotusta. Ehkä tarvitset hetken omaa rauhaa, ehkä hyvän kahvihetken ystävän kanssa. Ehkä jokin ärsyttävä tehtävä odottaa tekemistään, ja sen hoitaminen toisi helpotusta. Tarpeet vaihtelevat päivittäin, mutta jo niiden tunnistaminen auttaa voimaan paremmin.
3. Kaikista huolista huolimatta – mistä voin olla kiitollinen?
Aivomme kiinnittyvät helposti ongelmiin ja huoliin. Juuri siksi kiitollisuuden harjoittaminen on tärkeää. Kun pysähdymme huomaamaan, mikä elämässä on jo hyvin, se luo toivoa ja tasapainoa. Kiitollisuus ei poista vaikeuksia, mutta se antaa voimaa kohdata ne.
4. Mitä hyvää minulla on odotettavissa?
Tämä ei tarkoita Karibian risteilyä – vaikka sekin käy. Kyse voi olla jostain pienestä ja arkisesta: kävely metsässä, kahvihetki ystävän kanssa, hetki omaa aikaa. Kun tällaiset asiat on merkitty ylös vaikka kalenteriin tai puhelimeen, ne muistuttavat päivittäin siitä, että elämässä on jotain hyvää tulossa. Odotuksen ilo voi kantaa vaikeiden aikojen yli.
Itse olen jo monta kuukautta odottanut ”lomaa Somerolla” – ja nyt siihen on enää muutama päivä! Ajatus Café Rosesta, korvapuustista ja ystävän seurasta on tuonut valoa koko kevääseen. Ilo ei ole pelkästään siinä hetkessä, vaan jo siinä odotuksessa.
Tässä siis vain neljä pientä kysymystä, jotka voivat auttaa ylläpitämään mielen hyvinvointia. Minulla olisi vielä noin sata muuta – ehkä joskus järjestetään luentoilta Somerolla ja jutellaan lisää. Mutta nyt minun täytyy mennä – pakkaaminen odottaa.
Nähdään Rosessa!
Jody Merelle
psykoterapeutti