Lääkäriin pääsy Somerolla ei ole juurikaan helpottunut, ja suun terveydenhuollon siirryttyä yhteiseen puhelinvaihteeseen, on ollut jonottamista. Kuitenkin palaute ja tilastot osoittavat, että palvelu on erittäin hyvää, kun sinne vain ensin pääsee.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen talous on ensimmäisten toimintavuosien aikana ollut raskaasti alijäämäinen. Valtionrahoituksen kustannustason muutosta seuraava hva-indeksi ei ole vastannut hyvinvointialueen todellista kustannustason muutosta. Muun muassa sote-alan palkkaratkaisut ovat ylittäneet merkittävästi yleisen ansiotason nousun ja myös yleinen inflaatio on ollut hva-indeksin laskennassa sovellettua kuluttajahintaindeksin muutosta suurempi.
Alkuvaiheen rahoitusvajeeseen on vaikuttanut myös vuoden 2023 rahoituksen perusteena olleiden siirtyvien kustannusten alimittaisuus. Korona-pandemia laski kansallisesti sote-palveluiden kysyntää ja sitä kautta kustannuksia vuosina 2021–2022. Hyvinvointialueiden ensimmäisen toimintavuoden rahoitus on määritelty kyseisten vuosien kustannusten perusteella. Myös hyvinvointialueuudistukseen liittyvät muutoskustannukset ovat toiminnan alkuvaiheessa olleet merkittävät. Näihin valtio on kohdentanut erikseen rahoitusta, mutta erityisesti pirstalealueilla, jota Varsinais-Suomen hyvinvointialue edustaa, muutosrahoitus ei ole ollut riittävä. Yli kolmenkymmenen eri organisaation, lähes 25 000 työntekijän ja kymmenien eri tietojärjestelmien yhteensovittaminen on toteutunut kuitenkin kohtuullisesti.
Vuoden 2024 aikana talouden tasapainottaminen eteni rivakasti, kuluvasta vuodesta on tulossa ylijäämäinen, mutta aiempien vuosien alijäämät vaativat rajuja menojen vähennystarpeita vuodelle 2026 ja niitä ei voida pitää realistisena, sillä hyvinvointialueen tulee turvata perustuslaissa tarkoitetut riittävät palvelut talouden tasapainottamisesta huolimatta. Nykyisellä rahoitustasolla ei ole mahdollista tuottaa lakisääteisen palvelutason mukaisia palveluja riittävässä laajuudessa saatavuus, saavutettavuus ja palvelujen yhdenvertaisuus toteuttaen. Rahoituksen riittävyyden arvioinnissa on huomioitu rahoitusvajeen vuoksi jo vaarantuneet, sekä vaarantumisuhan alla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuspalvelut. Oikeuskansleri otti tähän myös kantaa ja peruspalveluiden turvaaminen edellyttää valtion lisärahoitusta.
Tämän perusteella Varsinais-Suomen hyvinvointialue hakee lisärahoitusta turvatakseen alueensa väestölle perustuslain mukaiset riittävät palvelut. Lisärahoituksen myötä alijäämien kattamisen edellyttämä sopeutustarve vuodelle 2026 maltillistuisi ja toimintaa pystyttäisiin sopeuttamaan palveluvelvoitteet huomioiden hallitusti. Tavoitteena on, että kertaluonteisen lisärahoituksen myöntämisen jälkeen hyvinvointialue pystyy järjestämään lakisääteiset palvelunsa tarveperusteisella laskennallisella valtion rahoituksella.
Hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien palvelujen toteutumista seurataan tarkasti ja kokonaisuutena palvelut ovat parantuneet, mutta alueellisia eroja on runsaasti, muun muassa avoterveydenhuollon palveluissa sekä suun terveydenhuoltoa, perustason mielenterveys- ja päihdepalveluita ja toimintakykyä tukevia lääkinnällisen kuntoutuksen palveluissa. Näillä vähennyksillä olisi potilaiden tarvitseman hoidon ja sitä myötä potilasturvallisuuden vaarantumisen lisäksi suora vaikutus myös ikääntyneiden palveluiden heikkenemiseen sekä muun muassa Tyks-sairaalapalveluiden päivystyksen lisäkuormitukseen.
Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa näin voimakkaat säästötarpeet vaarantaisivat perhekeskuspalveluiden alaisuuteen kuuluvat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, joten niissä olevat lakisääteiset henkilöstömitoitukset eivät toteutuisi. Lapsiperheiden erityispalveluissa valvontaviranomainen on kiinnittänyt erityistä huomiota lastensuojelun henkilöstömitoitukseen sekä lakisääteisten ilmoitusten käsittelyaikoihin.
Somerolla erityisesti terveyskeskuslääkärien saatavuus on ollut vaikeaa. Viimeisimpänä toimena on tehty paikallinen sopimus olosuhdelisästä, joka on 800 euroa kuukaudessa. Tällä pyritään helpottamaan vaikeaa rekrytointitilannetta ja toivotaan, että saisimme ammattilaisia pysyvästi muuttamaan Somerolle.
Jani Kurvinen
Varhan aluehallituksen varapuheenjohtaja