Rentoa rakuilua Kivimeijerillä

0

Teksti ja kuvat Elina Juntunen

Keraamikko Jonna Oksanen saapui Kivimeijerin Rakufestivaaleille ohjaamaan kurssilaisia rakukeramiikan saloihin. Kyseessä on japanilaista alkuperää oleva keramiikan valmistustapa, jossa saviesineet poltetaan nopeasti korkeassa lämpötilassa ja tämän jälkeen jäähdytetään äkillisesti.

Ilkka Harjola ja Jonna Oksanen nostavat puu-uunin paikoilleen.

Oksanen on perehtynyt erityisesti Aluminium Foil Saggar -tekniikkaan sekä sulka- ja hevosenjouhi-tekniikkaan.

– Olen aika paljon tutkinut ja opettanut kyseisiä menetelmiä, sen myötä tullut tännekin, kertoo Oksanen, joka on vetänyt rakukursseja jo 35 vuoden ajan.

Keraamikko Jonna Oksasen näytteitä eri rakutekniikoista.

Kolmepäiväiset festarit antavat mahdollisuuden syventää rakuosaamista toden teolla.
– Osa osallistuu kolme päivää, toiset ovat kaksi tai yhden päivän mukana, sanoo Oksanen, joka on opettanut Kivimeijerin rakufestivaaleilla jo useampana kesänä.

Inka Honkanen laittaa lasitusainetta sieniin.

Keravalta saapunut Inka Honkanen laittaa lasitusainetta omassa studiossa tekemiinsä sieniin. Tunnelma on kohdillaan.
– Nämä ovat kesän parhaat festarit, Honkanen iloitsee ja kertoo olleensa mukana kyseisessä tapahtumassa muutaman kerran aiemminkin.
– Täällä on kiva, kun saa tehtyä kaikilla eri tekniikoilla monipuolisesti, tapaa keramiikkakavereita ja saa uusia tuttavuuksia, hän listaa festareiden antia.
Keramiikkakärpänen puri Honkasta hieman ennen koronaa ja sen aikana homma lähti niin sanotusti lapasesta.
– Aluksi tarvitsin oman työhuoneen. Sitten tuli studio ja laitettiin firma pystyyn. Nyt meillä on kursseja ja avointa työtilaa sekä myyjäisiä, hän kertoo.

Inka Honkasen taianomaisia sieniä.

Kurssilaiset saapuvat festareille raakapoltettujen esineiden kanssa. Paikan päällä tehdään pintakäsittely ja poltto. Kaasu-uunit toimivat pääasiallisena polttopaikkana.

Marjo Reimi-Salonen ottaa työnsä kaasu-uunista.

Keramiikkamyymälä Varnia Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Harjola piti puu-uunin polttonäytöksen. Pieniä kalikoita poltetaan parisen tuntia, jotta uuni saadaan lämpenemään tuhanteen asteeseen. Harjola on itse suunnitellut uunin, johon lasitetut työt laitetaan muutamaan kerrokseen.
– Poltettavan puun tulee olla pienikokoista, jotta saadaan paljon lämpöarvoa, ohjeistaa Harjola.
– Lopputulos on vastaava kuin kaasu-uunissa, ainoastaan puu-uunin käyttö on hitaampaa. Joskus aikaansaannoksena voi olla pelkistetympi työ, toteaa Oksanen.
Polton jälkeen kurssilaiset nostivat töitään uuneista isoilla pihdeillä. Omia töitä käsitellään hellävaroen. Folionyyttejä availtiin into piukassa. Sitten kastellaan ja rapsutellaan. Joskus voi myös olla tarve jatkaa polttoa uudelleen.
Rakukurssilaisia helli myös aurinko, joka toki on mukava juttu, festareilla kun ollaan.