Se tuo rohkeutta ja tyyneyttä
Someron karate- ja judoharrastajien budoseuran, Sobudon järjestämissä karateharjoituksissa monitoimitalolla käy muutama kymmenen aktiiviharrastajaa. Ikähaitari on 8-vuotiaasta yli kuusikymppisiin.
– Siitä karate on hyvä harrastus, että tähän ei ole ikärajaa. Tämän voi aloittaa lapsena ja aikuisiälläkin. Tänne kehtaa tulla mukaan ilman minkäänlaista kokemusta, kertoo Juha Heikkilä kuuden vuoden harrastuskokemuksella.
Hän etsi säännöllistä isä-poika-harrastusta, ja hänen poikansa Nuutti Heikkilä innostui lähtemään mukaan. Heikkilä arvelee, että jossain vaiheessa hänen poikaansa vähän nolotti käydä isänsä kanssa harjoituksessa. 17-vuotias Nuutti Heikkilä ei muista, että näin olisi ollut.
Yhdessä he saattavat treenata kotona ja kyselevät toisiltaan, mitä harjoituksissa aiemmin tehtiin, jos jompikumpi on ollut poissa.
Kirsi Vainio näki lehdessä ilmoituksen karaten peruskurssista.
– Ilonan isoveli pelaa jääkiekkoa, ja olen mukana hänen harrastuksessaan. Ajattelin, että karate olisi minun ja tyttären välinen juttu.
Äiti on huomannut 11 vuotta täyttävän tyttärensä tulleen rohkeammaksi viiden karateharrastusvuoden aikana.
– Ilona oli aika ujo silloin alussa. Nyt hän jo ottelee tuolla ylempivöisten kanssa.
– Ihan kivaa tämä on. Siitä on ollut apua muihin harrastuksiin, kuvailee Ilona Pusa.
Juha Heikkilä ja Kirsi Vainio sanovat, että karate tuo myös elämän muille osa-alueille rohkeutta, varmuutta ja tyyneyttä.
– Kun saliin menee, niin siellä huokuu rauha. Siellä on tietyt etiketit, joita kaikki noudattavat. Kaikissa lajeissa on sääntönsä, mutta karatessa ne ovat jotenkin enemmän kuin pelisäännöt, toteaa Kirsi Vainio.
Hän uskoo tunnelman tulevan kanssaharrastajien arvostamisesta. Salilla kuunnellaan toista ja arvostetaan oli hänellä mikä vyöarvo tahansa tai oli ihminen minkä ikäinen vain.
Nelisenkymmentä vuotta karatea harrastanut valmentaja Jallu Siviranta sanoo lajin olevan ajattelu- ja elämäntapa. Itsepuolustustaitojen lisäksi hän arvioi karaten rakentavan tervettä itsetuntoa ja opettavan muun muassa mielen ja kehon hallintaa, itsehillintää sekä kohentavan kuntoa.
– Hyvin monipuolinen harrastus, joka kehittää muun muassa liikkuvuutta, tasapainoa, lihasvoimaa sekä vaikuttaa positiivisesti kestävyyteen sekä keskittymis- ja reaktiokykyyn, luettelevat Kirsi Vainio ja Juha Heikkilä.
Nuutti Heikkilä kertoo oppineensa karatessa voiman säännöstelyä.
Tatamilla tapaa erilaisia ihmisiä.
– Meillä on hyvä porukka ja mahtavat valmentajat; reilu jengi.
Vainio ja Heikkilä ovat tyytyväisiä saamaansa ohjaukseen ja opetukseen. Heitä on ohjattu kannustavasti, kehuen ja kertoen esimerkiksi mistä liikkeet lähtevät ja mitä pitää kehittää.
– Kun näen oman kehitykseni karatessa, se ruokkii jatkamaan ja harjoittelemaan lisää, toteaa Kirsi Vainio.
Hän tavoittelee karatessa muun muassa sitä, että saa iskut paremmin perille. Vainion tavoitteena on harjoitella ylempiä vöitä varten.
– Siihen tarvitaan paljon toistoja eli myös paljon aikaa ja kärsivällisyyttä.
Ilona Pusa haluaa suorittaa vyökokeita ja kehittää tasapainoaan ja motoriikkaansa.
– Nuoret kasvavat nopeasti, eivätkä aina tiedä, miten raajojaan hallita. Luulenpa, että karatesta on apua tähän vaiheeseen ja oman kroppansa hahmottamiseen, toteaa Juha Heikkilä.
Nuutti Heikkilä mielii ottelemaan muiden kanssa, mutta ei niinkään kilpailemaan.
Juha Heikkilä haluaa kehittää liikesarjoja eli katatekniikoitaan paremmiksi.
– Uusi kata tuntuu aluksi yleensä mahdottomalta; siltä, etten ikinä opi sitä. Ote ei saa herpaantua. Pitää keskittyä, olla läsnä tekemisessä ja ajatuksen on pysyttävänä mukana; ei voi ajatella muuta kuin itse suoritusta ja missä se käsi ja jalka nyt pitikään olla. Karatessa ei voi tulla koskaan valmiiksi. Kataa voi harjoitella loputtomasti, huokaa Juha Heikkilä.
n Sobudon seuraava karatekurssi alkaa 16.9. monitoimitalon tatamilla. Harjoituksia on kaksi kertaa viikossa ja puolitoista tuntia kerrallaan.
Mitä karate on?
– sana tarkoittaa ”tyhjää kättä”
– alkujaan okinawalainen kamppailulaji
– kehittää henkistä ja fyysistä kuntoa, korostaa uskollisuutta, kohteliaisuutta, itsehillintää ja vaatimattomuutta
– budolajin perustekniikat koostuvat pääosin lyönneistä, potkuista ja torjunnoista, pidemmälle edenneet oppivat myös nivellukkoja, hallintaotteita, heittoja, hermopistetekniikoita ja asetekniikoita
– suoritustekniikoiden voima muodostetaan tehokkaalla lantion käytöllä sekä jalkojen asentojen avulla
– tekniikoiden lopussa esiintyy kime, voiman keskittäminen, johon yhdistyy voimakas uloshengitys, usein kiai-huudon saattelemana
– harjoittelussa on kolme yhtä tärkeää osa-aluetta: perustekniikka, pariharjoitukset ja muodolliset liikesarjat eli katat
– lisäharjoitteluun kuuluu lihaskuntoa ja kamppailuominaisuuksia kehittävät ja ylläpitävät fyysiset harjoitteet
– edistyneillä esiin tulevat kamppailun taktiikka, filosofia ja lajin historia
– vyöjärjestelmä: valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea ja musta, jossa on useampia vyöasteita
– suuri määrä erilaisia tyylisuuntia, Somerolla harrastetaan Yuishinkai-karatea (”oikean mielen” koulukunta), jonka toi Suomeen Ilpo Jalamo
– harjoitellaan ympäri maailmaa; Suomessa on noin 15 000 aktiiviharrastajan joukko
