Peimarin koulutuskuntayhtymä ja Salon seudun koulutuskuntayhtymä ovat päättäneet yhdistyä. Tavoite yhdistymiselle on vuoden 2027 alussa.
Peimarin koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat ovat Kaarina, Paimio ja Parainen. Opinahjona toimii Ammattiopisto Livia, joka kouluttaa luonnonvara-aloille sekä sosiaali- terveysalan lähihoitajia. Toimipaikat ovat Kaarinassa, Paimiossa ja Tuorlassa. Lisäksi Paraisilla toimii kalatalouden oppimisympäristö.
Salon seudun koulutuskuntayhtymän SSKKY:n jäsenkunnat ovat Somero, Kemiönsaari, Koski Tl, Paimio, Salo ja Sauvo. Ammattillisen koulutuksen toimipiste sijaitsee Salossa.
– Valtion talous näyttää kehittyvän siihen suuntaan, että ammatillisen koulutuksen rahoitus vähenee edelleen. Myös oppivelvollisten määrä Suomessa vähenee radikaalisti. Kuntayhtymiä kannustetaan yhdistymään yhä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Yhdistymisellä pyrimme turvaamaan oman alueemme koulutustarjonnan ja sen, että se vastaisi alueen työvoimatarpeeseen, Salon seudun koulutuskuntayhtymän johtaja Olli-Pekka Juhantila sanoo.
Yhdistyminen vaikuttaa ensisijaisesti uuden kuntayhtymän hallinnon ja johtamisen järjestelyihin.
– Koulutustarjontaan ei lähitulevaisuudessa varmastikaan tule suuria muutoksia, sillä ammattiopistoilla ei ole muita päällekkäisiä koulutusohjelmia kuin sosiaali- ja terveysalan koulutus. Livialla tuo linja löytyy Kaarinasta.
Yhdistämisen taustalla on myös ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin uudistuminen ensi vuoden alusta alkaen. Nykyinen valtion rahoitus perustuu oppilaitoksessa suoritettavien opiskelijavuosien kokonaismäärään. Uudessa mallissa toteutetaan määrällistä sääntelyä, jossa oppivelvolliset, eli 18-vuotiaat ja nuoremmat on eriytetty sääntelyn ulkopuolelle, mutta aikuisopiskelijoiden määrälle on määritelty katto.
– Näin ollen, kun oppivelvollisten määrä vähenee ja hakevien aikuisopiskelijoiden määrä olisi suurempi, ammattiopiston volyymi pikkuhiljaa laskee, Juhantila selventää.
Uudessa valtion rahoitusmallissa kasvatetaan tutkinnoista ja tutkinnon osien osaamispisteistä saatavaa osuutta samoin kuin valmistumisen jälkeisen työllistymisen ja jatko-opintoihin, kuten korkeakouluihin, siirtymisen osuutta. Opiskelijavuosiin perustuva laskennallinen rahoitus lasketaan 70 prosentista 50 prosenttiin sekä tutkinnoista ja tutkinnon osien osaamispisteistä saatava rahoitus nostetaan 20 prosentista 30 prosenttiin. Lisäksi tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden työllistymisen ja jatko-opiskelun osuus nostetaan 7 prosentista 18 prosenttiin. Loput 2 prosenttia tulisi opiskelija- ja työelämäpalautteesta nykyisen 3 prosentin sijaan.
Kunnat rahoittavat ammatillista koulutusta asukasmäärään perustuen. Opetus- ja kultturiministeriön ensi vuoden talousarviossa kuntarahoitusosuudeksi esitetään 1 126 miljoonaa euroa. Valtionosuusrahoitukseksi esitetään 2 110 miljoonaa euroa.