Tekoäly on viime vuosina kehittynyt ällistyttävällä vauhdilla. Sen hyödyllinen vaikutus on monilla aloilla kiistaton. Tekoälyn kehityksessä ja sen käytön yleistymisessä on kuitenkin tapahtunut huolestuttavia harppauksia aloilla, joissa sen käyttö herättää monia kysymyksiä. Eräs tällainen alue on valokuva.
Tekoälyn generatiiviset (uutta ”luomaan” kykenevät) taidealgoritmit analysoivat massoittain tietoa ihmisten luomista tietokannoista, oppivat tunnistamaan trendejä, malleja ja kuvioita sekä kopioimaan niitä. Sen ansiosta ne pystyvät tuottamaan hyvinkin vaikuttavia kuvateoksia.
Digitaalisuus jo mullisti valokuvauksen ja nyt tekoäly vaikuttaa ja tulee vaikuttamaan entistä merkittävämmällä tavalla alan kehitykseen. Kameran käyttö ja laadukkaan kuvan tuottaminen tulee tekoälyn avulla entistä helpommaksi.
Tekoäly avaa aivan uusia mahdollisuuksia kuvankäsittelyssä sekä kuvien analysoinnissa. Tekoäly tunnistaa kuvassa olevat naarmut, vääristymät ja muut viat, jotka se sitten pystyy itsenäisesti korjaamaan ja tuottamaan virheettömiä ja laadukkaita kuvia. Vanhojen kuvien restaurointi nousee uudelle tasolle, kuvien kulttuuriperintö säilyy tuleville sukupolville. Tekoälyllä on myös kyky tunnistaa kuvista erilaisia objekteja kuten kasvot. Se myös pystyy analysoimaan ja tunnistamaan maisematyyppejä. Nämä tekoälyn taidot auttavat kuvien luokittelussa ja järjestelyssä sekä myös helpottavat niiden löytämistä laajoista arkistoista.
Tekoäly on kuitenkin myös verottanut valokuvan todistusvoimaa. Kuvamanipulaatiot ovat yleistyneet tehden kuvan aitouden ja luotettavuuden kyseenalaisiksi. Tekoäly pystyy tuottamaan kuvia, joilla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, ja niitä on mahdollista käyttää väärin myös rikollisessa tarkoituksessa. Nämä ovat isoja eettisiä ja oikeudellisia ongelmia joihin ei oikein ole keinoja puuttua.
Tekoälyllä on kyky tunnistaa kuvista erilaisia objekteja kuten kasvot. Kasvojentunnistuksen laajempi käyttöönotto kaupunkien kameravalvonnassa terrorismin ehkäisyn varjolla herättää huolta yksityisyydensuojan häviämisen vuoksi (ollaanko jo matkalla ”isoveli valvoo” -maailmaan).
Tekoäly valtaa yhä uusia aloja. Se helpottaa ihmisten työtä ja tekee nopeasti oikeita ratkaisuja analysoimalla valtavia tietomääriä. Se palvelee ihmiskuntaa hyvässä. Se jopa pelastaa ihmishenkiä. Tämän kääntöpuolella on sitten se, että kaikkea hyvää tarkoittavaa teknologiaa voidaan aina käyttää myös väärin, pahaan tarkoitukseen. Se auttaa tahtomattamme myös rikollista toimintaa ja saa aikaan tuhoa. Mutta pullonhenki on jo päästetty pullosta ja niin kuin hyvin tiedämme; sitä on mahdoton saada takaisin!
Pertti Hagelberg