Monet meistä vanhenevat eri tahtia, niin avioparit kuin avoparit ja yksineläjät. Parien kohdalla helposti käy niin, että kun toiselle tulee vaivoja tai vauhti hidastuu, toinenkin viipyy vieressä, ja kunto heikkenee. Kaunistahan se on, kun vierekkäin mennään loppuun asti. Onko se sitten iloinen asia, jos oma kunto romahtaa siinä toista tukiessa, se on jokaisen itse mietittävä.
Ymmärrän hyvin, että yhdessä on kivempi kulkea. Toisaalta, jos toisen vauhti ja jaksaminen on parempi, niin pitäisikö se toinen yllyttää lenkille ja harrastuksiin, niin jaksaisi sitten paremmin minun kanssani. Ehkä niin päin.
Olen havainnoinut vanhoja pareja. Tekee hyvää katsoa kun he huolehtivat toinen toisestaan. Kun liikuntakyky heikkenee, toinen tukee niin kauan kuin jaksaa. Tai kun muisti menee, niin toinen hoitaa niin kauan kuin jotenkin kotona pystyy hoitamaan.
Siinä on iso riski, että hoitavan osapuolen kunto hiipuu huomaamatta, kun omat harrastukset ja kuntoa ylläpitävät lenkit jäävät. Siinä rinnalla kun viisikin vuotta opettelee ottamaan hyvin lyhyttä askelta ja hitaasti, heikkenee huomaamatta. Kyllähän tuen antaminen myös kuormittaa, vaan tuskin omiksi tarpeiksi. Kun siinä huolehtii vessaan viemiset, lähes kantamiset, niin sydän hakkaa vimmatusti. Melkein kohtauksen vaara tulee. Mutta helposti se omasta kunnosta huolehtiminen jää, kun toinen on niin tärkeä.
Jos muisti prakaa, niin eihän läheistä oikein voi edes jättää yksin kuin ihan pieniksi hetkiksi. Jos lähtee lenkille tai kuntosalille, niin joku huonomuistiselle tuttu tuuraaja pitäisi saada paikalle, että pääsisi itsestä huolehtimaan. Jaksaisi sitten taas kauemmin hoitaa. Siinä oma askel, ilman apuja, lyhenee ja kunto romahtaa. Ole siinä sitten yhteiskunnalle hyödyksi.
Todella vaikeita kysymyksiä nämä ovat, henkisesti raskaita ja vaikeita hoitaa. Ne pienet päivittäiset jaksot, tunti tai kaksi, olisivat jaksamisen kannalta isoksi hyödyksi niin yhteiskunnalle kuin hoitajan osan parisuhteessa ottajalle. Eikä oikein apuakaan kehtaa suomalaiseen tapaan pyytää, aina on yksin selvitty.
Ehkä joku naapuriapu olisi hyvä. Yhteiskunnan tämän hetken työvoima- ja rahavaikeuksissa varmaan julkista tukea on turha odottaa yhtään lisää. Hyvin hoidettuna pienet tukihetket voisivat kyllä tuoda kustannussäästöjä. En tiedä, en osaa sitä laskea.
Vierestä seurannut