Somerolle laaditaan kokonaisvaltainen kaupunkivesien hallintasuunnitelma. Viime lokakuussa teknisen lautakunnan asialistoille saapunut hanke on nyt saanut Ely-keskukselta myönteisen avustuspäätöksen.
Hanke on osa ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmaa. Ministeriö rahoittaa Somerolla alkavaa hanketta 94 920 eurolla, ja hankkeen kokonaiskustannukset ovat 118 650 euroa.
Projektin pitää olla valmis 2025 kesäkuussa, ja viimeiset tilitykset suoritettava 2025 loppuun mennessä.
Tavoite on suojella haitoilta
Tekninen johtaja Esko Vuolukka luonnehtii ympäristöministeriön V esiensuojelun tehostamisohjelman 2019–2023 olevan merkittävä panostus. Tavoitteena on Itämeren ja sisävesien hyvä tila. Ohjelman toimilla muun muassa vähennetään maa- ja metsätalouden ravinnekuormitusta vesiin, kunnostetaan vesistöjä sekä vähennetään haitallisia aineita kaupunkivesistä.
– Kaupunkivesien hallinta edellyttää suunnitelmallista otetta, yhteiskunnallista panostusta sekä meidän kaikkien ymmärrystä siitä, millaisen ongelmakentän parissa hankkeen yhteydessä työskennellään, Esko Vuolukka toteaa.
Nyt alkavassa hankkeessa torjutaan hulevesien ja rankkasateiden aiheuttamien viemäriylivuotojen kuormitusta. Sen avulla myös ennakoidaan ja varaudutaan tuleviin ilmastomuutoksen aiheuttamiin haittoihin ja niiden huomioon ottamiseen verkostojen käytön ohjauksessa.
– Kaupunkivesien hallintasuunnitelmalla tavoitellaan menettelytapoja, joiden avulla voidaan tukea vesipuitedirektiivin tavoitteiden mukaisen vesistöjen hyvän tilan saavuttamista. Hankkeella pyritään suojelemaan meitä ihmisiä ja koko ekosysteemiä riittämättömästi käsitellyn jäteveden haitoilta. Erityisesti saadaan vähennettyä taajamista aiheutuvia päästöjä lähivesistöön, Vuolukka korostaa.
Taajamien ”synti”
Hulevesi tarkoittaa kaikkea sade- ja kuivatusvettä, joka tavalla tai toisella johdetaan pois pihoilta ja kaduilta. Sitä syntyy erityisesti taajamissa, missä alueita on katettu, rakentamalla sekä asvaltilla tai kivetyksillä.
Hulevesiä on Somerolla kuten kaikkialla muuallakin Suomen taajamissa perinteisesti johdettu samaan viemäriputkeen jätevesien kanssa. Se on ongelmallista kaupunkivesien kokonaishallinnan kannalta.
– Sekaviemäröinnissä on mukana yhteiskunnan jätevesien lisäksi hulevesiä. Somero ei enää lähtökohtaisesti rakenna sekaviemäröintejä, mutta taajaman verkostossa niitä on vielä melko runsaasti. Niitä pyritään uusimaan eriyttämällä hulevedet omaksi verkostoksi, Vuolukka toteaa.
Erilaisten tunnuslukujen, kuten vuotovesimäärien valossa Someron verkostossa on Vuolukan mukaan korjattavaa suhteellisen paljon. Sekaviemäreistä johdetut vedet aiheuttavat ylimääräistä kuormitusta puhdistamolle, josta vedet puhdistusprosessin läpi käytyään lasketaan lopuksi luonnonvesistöön.
Hulevesiverkoston parantaminen ja saneeraus ovat jätevesihuollon avainsanoja.
– Puhdistamon ja koko vesihuollon verkoston toimintaa saadaan kehitettyä nykyaikaisemmaksi eriyttämällä ja parantamalla erityisesti hulevesiverkostoa.
Sään ääri-ilmiöt vaikeuttajana
Esko Vuolukan mukaan kaupunkivesien hallintasuunnitelma on ajankohtaista ja sillä on suuri merkitys Someron kaupungille.
– Vesistöjen kuormitusten on arvioitu lisääntyvän kaupungistumisen ja ilmastomuutokseen liittyvien sään ääri-ilmiöiden yhteisvaikutuksesta. Käytännössä rankkasateiden vaikutukset näkyvät Somerolla pumppaamoiden ja verkoston ylivuotoina, sekä ohituksina jätevedenpuhdistamolla.
Vuolukka huomauttaa Someron jätevesien vuotovesimäärän olevan lähes kaksinkertainen verrattuna valtakunnalliseen keskiarvoon. Myös laskuttamattoman veden määrä on merkittävä.
– Hankkeen myötä yhteistyö jätevesi- ja hulevesiverkostojen toiminnasta vastaavien Someron Vesihuolto Oy:n ja Someron kaupungin välillä vahvistuu entisestään.
Yhteensovittamista
Hankkeen parissa työskentelevät yhteistyössä kaupunki, Someron Vesihuolto Oy ja Afry Finland Oy.
Vesihuollon toimitusjohtaja Pekka Alisaari toteaa, että hankkeessa fokusoidaan kahden eri järjestelmän yhteensovittamista.
– Yhdistetään niitä tutkimuksia, mitä ollaan tehty viemäriverkostosta ja hulevesipuolelta. Priorisoimme kohteet, joissa kaikkein voimallisimmin tullaan edistämään näiden kahden järjestelmän yhteensovittamista. Tavoite on, että hulevesiä mahdollisimman vähän johtuisi viemäriverkostoon, Pekka Alisaari perustelee.
Somerolla luodaan strategia/suunnitelma, millä yhteistyössä lähdetään terävöittämään toimia kaupungin ja vesihuollon välillä. Hanke on kaupunkivetoinen, vaikka sitä yhteistyössä vesihuollon kanssa tehdäänkin.
– Yksi osa sitä on hulevesien vaikutuksen tutkimus, minkä laatuisia ne ovat. Hulevesikään ei ole ihan puhdasta taivaalta tulevaa vettä, joka vesistöön johtuu. Sitä voidaan hallita ja viivyttää.
Tervetullut raha
Hankkeeseen hakeutuminen tuli vastaan äkisti teknisen lautakunnan lisälistalta.
– Hakemukselle tuli jopa kiire, kun huomattiin, että nyt olisi huomattava tuki saatavissa. Pistimme vauhtia ja hyvä anomus saatiin nopeasti aikaiseksi. Samanlaatuisia hakemuksiahan oli vireillä ympäri maan, Alisaari summaa.
Somerolla on jouduttu kantamaan huolta, miten hulevedet saataisiin kuntoon. Raha oli tervetullutta, joten toimiin havahduttiin.
– Oli hyvä tilaisuus saada rahoitusta, koska eihän kaupungilla ja vesihuollolla ole loputtomasti rahaa laittaa tällaisiin hankkeisiin.
Puhdistamon laaja saneeraustyö on vastaanotettu tilaajalle ja meneillään on takuuaika. Siirtolinja Akustinpuistosta Kirkkojärven ali on valmis, ja enää on kesken vastaanottotarkastuksessa havaittuja viimeisiä säätöjä.
– Vielä kun saadaan prosessi säädettyä kesän korvilla kohdilleen. Sellaisia havaintoja on, että kun viime viikolla ja viikonloppuna tuli paljon vettä, niin Kirkkojärveen niitä jouduttiin johtamaan vain 18,5 kuutiota. Se oli ihan hyvä ja sitä saadaan vielä parannettua.
– Systeemi on kohtuuhyvässä kunnossa. Enää pitää tehdä vain hienosäätö ohjaukselle ja ajoille, jotta saadaan irti kaikki hyöty, mitä puhdistamolle on suunniteltu.
Entäs ne tehot?
Puhdistusteho oli Alisaaren mukaan normaalikäytössä jo aiemmin kohtuuhyvä. Parannukset ovat luokkaa 10 prosenttia.
– Puhdistamolle ohjautuva määrä on 700 000–800 000 kuutiota. Nyt noin 10 000–20 000 kuutiota – parhaimmillaan vain 6 000 kuutiota, menee ohituksiin. Kirkkojärveen ei pitäisi enää juurikaan ohjautua vesiä, kun ne menevät puhdistamon kautta Mustjokeen.
Vastaavan hankeen parissa on useita Suomen kuntia ja vesihuoltolaitoksia. Hankkeiden etenemistä valvoo Ely-keskus, jolle kuntien suunnitelmavaiheista raportoidaan säännöllisesti.