Aurinkovoimalan suunnittelutarvehakemuksen tekoa varten on kuultu Vilukselan kylän asukkaita sekä heitä, joilla on tulossa olevista aurinkovoimalasta jotakin sanottavaa.
Samalla kertaa on kuultu myös voimalan rakennuslupa-asiaa.
– Kun suunnittelutarveratkaisu on ensin tehty, voidaan tehdä voimalasta rakennuslupapäätös. Molempien kuulemiskirjeet lähetettiin, ja kyllä siellä aika moni naapurustosta mielipiteitään ilmaisi, rakennustarkastaja Juha Kopra kertoo.
Kopra vertaa aurinkovoimalahanketta maa-ainesten ottohankkeisiin, tuulivoimaloihin, ydinvoimaloihin. Niistäkin on tapana tulla palautetta.
– Kaikki ne vaan jonnekin on laitettava, jos niitä aiotaan käyttää. Ylipäätään, jos jotakin asiaa mietitään, pitää myös selvittää – josta sitten tullaan johonkin tulokseen, mitkä vaikutukset milläkin on, Kopra toteaa.
Suunnittelutarveratkaisupäätöksessä ratkaistaan soveltuvuus aurinkovoimalle Vilukselassa.
– Kyseessä on toiminta, joka ei ole tavallaan tyypillistä rakentamista peltoalueella. Siksi se tavallaan tulee arvioiduksi jo suunnittelutarveratkaisuvaiheessa, sen vaikutukset ja soveltuvuus, Kopra selvittää.
– Jos tällaista ’nykyaikaista’ elämää haluaa viettää, niin monta asiaa täytyy tehdä. Jos esimerkiksi maa-ainesten ottoa voisi missään tehdä, ei täällä olisi esimerkiksi soraa teillä eikä rakennettaisi mitään, Kopra vertaa.
Mittava ja poikkeuksellinen hanke
Maanmittausinsinööri Jyrki Virtasella on tavoitteena tehdä perusteltu esitys. Myöskään ympäristölautakunta ei ole ollut esittämässä paineita toteuttamisen ajankohdasta. Virtasen tavoite on saada suunnittelutarveratkaisu valmiiksi tämän kevään kuluessa.
– Tämä on vähän poikkeuksellinen rakennushanke. Samassa ilmansuunnassa olen kuullut olevan, ison voimalinjan läheisyyden vuoksi, paljonkin hankkeita muiden kuntien alueella. Ne liittyisivät samaan kantaverkkoon.
Maakuntakaavan puolesta rakentamispaikka Vilukselassa on maa- ja metsätalousaluetta. Virtanen tulkitsee merkinnän ”mahdollistavaksi”. Yksityiskohtaisella suunnittelulla voidaan hankkeelle saada tukea, taikka osoittaa, että se on toteutettavissa.
Hanke on mittava ja poikkeuksellinen. On tärkeää kuulla osapuolet. Jo rakentamispaikka on alueena sen verran laaja, että siihen rajautuu paljon kiinteistöjä. Rakentaminen on mennyt tunteisiin asti.
– Lähinnä maisemahaitta ehkä nousee muistutuksista eniten esille ja kautta linjan. On myös viitattu eläimiin,; ympäristöön ja ihmisiin liittyviin haittoihin.
Ohjeistus tulossa
Hakijalta eli Ilmattarelta Someron kaupunki on pyytänyt vastineet saatuihin palautteisiin. Sen jälkeen kun yhtiöllä on lopullinen hakemus kasassa, Virtanen voi ryhtyä sen pohjalta laatimaan mahdollista lupapäätöstä.
Myös ministeriön ohjeistus voimaloiden rakentamisesta on tulossa. Se ehkä ei ehdi enää tähän prosessiin ajoissa. Ohjeitakin on silti aina tapauskohtaisesti tulkittava paikallisesti.
————————–
Kovin innoissaan ei ole oltu
Sauli Kaipainen
Ilmattarella, aurinkovoimalan rakentajalla, ollaan tietoisia muistutusten määrästä. Heille Someron kaupunki on ne toimittanut vastattaviksi. Maanvuokrausneuvottelija Anton Sihvonen myöntää niistä olevan luettavissa, että kovin innoissaan aurinkovoimalan lähialueen asukkaat eivät hankkeesta ole olleet.
– Meillä oli tammikuussa siellä yleisötilaisuus, missä hanketta avattiin ja kerrottiin myös aurinkovoimasta yleisellä tasolla. Sekä tästä hankkeesta, mitä ollaan tehty.
Kaikki, mitä kaupunkiin on kirjallisena tullut, se on laittanut Ilmattarelle.
– Yksi selkeästi isoin asia mikä huolestuttaa, on maiseman muuttuminen. Peltomaasta paneelikentäksi, sekä toisena kohtana alueen muuttuminen enemmänkin teollisen toiminnan näköiseksi, Anton Sihvonen tuo esille huomautusten syitä.
Eli puollettiin perinteistä maalaismaisemaa?
– No joo, kyllä. Elikkä se normi peltomaisema koetaan muuttuvan aurinkovoimahankkeen myötä kokonaan.
Anton Sihvonen muistuttaa hankealueen koosta, jonka tarkka koko on 47,9 hehtaaria.
– Rakentamispaikka on hyvin peltovaltaista, missä on myös metsää tietyillä alueilla. Hankealueen ulkopuolella on myös pieniä metsäisiä alueita, mitkä osaltaan maisemoittavat aluetta. Ainakin itse näen, että maisema ei tule niin järin paljon muuttumaan.
– Tietysti siltä kohdalta, missä se nyt on ollut peltoa, että kun tietystä vinkkelistä katsoo, maisema muuttuu siltä osin. Mutta jos katsoo ympärilleen, niin peltomaisema kyllä säilyy hyvinkin samanlaisena mitä se on ollut ennenkin.
Vaikuttaako suunnitelmiin?
Tämän vuoksi Ilmatar on teettänyt havainnekuvat, joista he toivovat asukkaiden saavan lisätietoa. Niissä on maisema siten kuin se on paneelien rakentamisen jälkeen.
Eli jos katsoo paneelien suuntaan, niin siellä ne ovat ja makaavat; ja jos kääntää katsetta 90 astetta, paneeleita ei näy?
– Kyllä. Siihen nähden, että alue on suurimmaksi osaksi peltoa 10 neliökilometrin säteellä, niin alle 50 hehtaarin alue loppupeleissä aika pieni.
Ovatko saapuneet muistutukset vaikuttamassa mahdollisesti aikatauluihin, joita Ilmatar on hankkeelle ajatellut?
– Tällä hetkellä eletään alkuperäisessä suunnitelmassa.
Eli ensi vuonna alkuun ja vuoden 2026 puolella valmista?
– Näillä näkymin, kyllä. Jos asiat menevät, kuten on suunniteltu.
——————————
Fakta: Sanottua
- ”koko kylä on niitä vastaan”
- ”kyllä kai jokainen rakentaa antaisi, jos eivät tule oman akkunan alle”
- ” ei nyt tarvitse mitään lehtijuttua kirjottaa, kuukauden päästä vasta”
- ”kyllä kai niitä pellolle on helppo rakentaa, ei ihme että ne sinne halutaan, on tiet ja kaikki valmiina”
- ”mutta eihän niitä kuulu pellolle rakentaa missään, se sotii ihan kaikkea järjenkäyttöä vastaan”
- ”aurinkovoimaloita ei Vilukselaan tarvita”
- ”hirvet ja muut luontoeläimet pelkäävät”
- ”sähköstä huolehtiminen on annettu ulkomaisille, hinta on noussut pilviin ja nousee koko ajan lisää”
- ”ei aurinkovoimala edes tuota talvella, ne tuottaisi sähköä vain pienen ajan vuodessa”
- ”tuulimyllyt sentään pyörii parhaillaankin – kai joku niitä sähköllä pyörittää, niin on ainakin sanottu”