Helsingintien ja Joensuuntien risteyksen liikenneympyrän tiesuunnitelma on Elyn taholta valmistunut. Somerolla tehtävä asemakaavamuutos puolestaan on menossa muutosten jälkeen ehdotusvaiheen toiseen käsittelyyn.
Elyssä tavoitellaan, että suunnitelmat saadaan nähtäville tämän kuun aikana. Pyydetään lausuntoa Someron kaupungilta ja kuullaan vielä kuntalaisia.
– Kaavaehdotus on normaalioloissa kerran. Nyt on toinen käsittely, koska ensimmäisestä tuli palautetta, mikä on vaatinut korjaamista. ’Viilauksia’ tuli sen verran, että ehdotus pitää laittaa uudestaan nähtäville sekä kuulla asiaa uudelleen, maankäyttöinsinööri Jyrki Virtanen selvittää.
Kaupunginhallitukseen menosta ja aikataulusta ei ole keskusteltu. Jyrki Virtasen oletus on, että hankkeen kiireellisyysaspekti olisi eräällä tavalla hävinnyt, se edelleen olisi investoinneissa, mutta ei aikataulutettuna. Johtuen siitä, että hankkeelta on viety pois valtion rahoitusta.
Mikä on kallis?
Liikenneympyrän suunnitteluvaiheessa kustannustenjako Elyn ja kaupungin kesken oli 50/50. Kumpikin maksoi yhtä paljon.
Someron tekninen johtaja Esko Vuolukka kertoo Ely-keskus voivan osallistua toteutuskustannuksiin vain 12 prosentilla ja maksimissaan 50 000 eurolla.
Hankkeen kustannusarvio valmistuneissa suunnitelmissa on Ely-keskuksen projektipäällikkö Vesa-Matti Euran mukaan 870 000 euroa. Se tarkoittaisi, että Someron maksuosuus uudelle liikenneympyrälle olisi 820 000 euroa.
– Sama kustannusjaon malli on käytössä meneillään olevan kevytväylän rakentamisessa Turuntielle, Esko Vuolukka muistuttaa.
Kustannusvertailussa ympyrän rakentamisen kalleus on suhteellista. Asiaa voidaan verrata, sillä kaupungin julkisen käyttöomaisuuden budjetissa Turuntien kevyen liikenteen väylähankkeelle on varattu kahdelle vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa. Kaupungin kontolle jäävä maksuosuus on satoja tuhansia suurempi kuin liikenneympyrässä.
Vuolukka ei ota kantaa, onko hankkeen kallistuminen vaikuttamassa toteutukseen. Vuosittaiset investointimäärärahat päätetään valmisteltujen esitysten kautta kaupungin normaalissa päätöksentekoprosessissa, eikä yksittäinen viranhaltija pysty sanomaan toteutumisen todennäköisyyttä.
– Tässä vaiheessa voin sanoa, että Elyn käsitys hankkeen kustannusjaoksi on kaupungin kannalta kyllä hyvin epäedullinen, Esko Vuolukka kommentoi.
Ei noussut ohjelmalistoille
Tiesuunnitelmaprojekteja Ely-keskuksessa vetävä Vesa-Matti Eura myöntää liikenneympyrän rakentamiskustannusten nousun olleen ”sodan jälkeen aika paljon”.
Kustannustenjako 12,5 prosenttia on hänen mukaansa käytössä hankkeissa, joille ei käytännössä ole osoitettu rahaa missään Elyn ohjelmassa.
– Tämä Someron hanke ei ole noussut millekään valtion ohjelmalistalle. Näissä 12,5 prosenttia tai 50 000 euroa on ollut ’tapa osallistua’. Se on hyvin pieni raha, mutta päästään sillä mukaan, Eura muotoilee.
– Meillä on muita hankkeita, jotka ovat tämän edellä siten, että tämä ei ole noussut valtion tarvearvioinnissa sinne investointilistalle.
Eura myöntää, että avustuksen pienuus voi vaikuttaa hankkeen toteutumiseen. Varsinkin nykyisessä kuntien rahoitustilanteessa ja -kuvioissa on mahdollista, että ”henkseleitä” vedetään yli.
– Tämä on varmasti vaikea asia.
Lainvoimaiseksi syksyllä
Tiesuunnitelma on valmis, mutta hallinnollinen käsittely ja tiesuunnitelman hyväksymiskäsittely ovat vielä kesken. Seuraavaksi Eura on laittamassa tiesuunnitelman nähtäville.
– Sen aikana pyydetään lausuntoa kaupungilta esimerkiksi kustannusjaosta ja vastaavista asioista. Kaupungin kanta tulee varmasti siinä kuulluksi. Silloin myös asukkaat ja muut osalliset pääsevät lausumaan ja antamaan muistutukset hankkeeseen.
– Meillä on nyt tavoitteena, että tiesuunnitelma olisi lainvoimainen syksyllä. Jos sitä rahaa sitten löytyy talousarvioon, olisi hanke rakentamiskelpoinen heti alkuvuodesta ensi vuonna. Jos löytyy rahaa, Vesa-Matti Eura muistuttaa.
Tarvetta olisi
Hankkeen toteutumisella on merkitystä. Se on valitettavaa, että valtion osallistumishalukkuus tieliikenteen kustannustenjakoihin on voimakkaasti alentunut.
Esko Vuolukka näkisi liikenneympyrän toteuttamiselle olevan tarvetta.
– Somerolla tällainen liikenneympyrähanke ilman muuta parantaisi paikallisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Se parantaisi työmatkaliikenteen sekä muun liikenteen turvallisuutta paljonkin.
Sitä on Vuolukankin mielestä joskus vaikea ymmärtää, että valtion tarve priorisoida väylähankkeita aina ja kaikissa tapauksissa, on niin suuri kuin se nykyisin on.
– Valtiolla on olemassa olevan väylästön sekä sen korjausvelan hoitaminen ilmeisen keskeisessä asemassa. Ne vaikuttavat kaiken uuden tekemisen tarpeen kustannuksella.