Kaupungin kaava-alueella on tiestöä, jonka rakennekerrokset on rakennettu 40–50 vuotta sitten. Tai jopa sitäkin aiemmin, sitä vanhemman ajan liikennemäärien ja ajoneuvopainojen mukaan.
Haasteita tienpidolle tuovat ikäkorjausten ja kantavuuspäivitysten ohella somerolaisen maaperän savisuus, joka lisää myös roudan haittavaikutuksia kivennäismaalajeihin verrattuna. Näiden sekä menopuolen ennakoimiseksi Somerolle nähtiin tarpeelliseksi teettää tiestön kuntotutkimukset ja selvittää sen korjausvelka.
– Tiestön korjausvelka on noin 4 miljoonan euroa. Vuosittaisella peruskorjauksella pyrimme pitämään korjausvelan hallittavissa, tekninen johtaja Esko Vuolukka toteaa.
Vanhemman tiestön suhteellinen osuus tieverkon korjausvelan kokonaismäärässä on todennäköisesti merkittävä, mutta sitä ei ole erikseen tarkemmin määritetty Somerolla. Tiestön kuntoon vaikuttavat ajan kulumisen lisäksi esimerkiksi olosuhteet, käyttötavat sekä liikennemäärät, jotka vaihtelevat tiestä ja käytöstä riippuen.
Katujen kunnossapidossa huolehditaan katuverkoston rakenteellisesta kunnosta, talvi- ja kesäkunnossapidosta sekä pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta.
Viime vuosina teitä on asvaltoitu noin 90 000 euron vuositasolla. Kunnostukseen tulossa olevat kohteet ja urakoitsijat ovat varmistuneet ennen kesää.
Jo tekeillä oleva hanke on Turuntien kevyen liikenteen väylä. Joensuuntien ja Koulutien risteykseen, kaupungintalon viereen suunniteltiin kääntyviä ajoneuvoja varten toista kaistaa, mutta se siirrettiin tämän vuoden budjetoinneista eteenpäin.
Viime vuonna valmistui Leivontien kevyen liikenteen väylä. Myös osa Takalantiestä muutettiin kaavanmukaisesti kevyen liikenteen väyläksi.
Vanhoja elohopeavalaisimia uusitaan tänäkin vuonna ledivalaisimiksi. Samalla vaihdetaan myös niiltä osin puutolpat metallisiin. Viime vuonna uusintakohteina olivat Hämeen Härkätie, Mäkitie, Joensuuntie, Holmantie, Itäinen kehätie ja Antintie.
Somerolla on katuvalaisimia 2 015 kappaletta. Niistä vajaa puolet (46 %) on ledejä. Elohopealamppuja on silti edelleen 625 kappaletta (31 %). Suurpainenatriumin osuus on 12 prosenttia ja monimetallilamppujen 11 prosenttia.
Ulkovalaistuksen kohdalta kustannukset alittuivat viime vuonna. Suurimmat menoerät kun olivat sähkö ja sen siirto. Lamppuja on siis kannattavaa vaihtaa sähköä vähemmän kuluttaviksi.
Puistojen osalta kustannukset ylittyivät palveluiden oston ja palkkojen osalta. Lisämenoja aiheuttivat puistoalueiden raivaukset, sekä myrskytuulten aiheuttamien kaatumisten setviminen.
Yhden suuren menoerän muodosti Joensuun koulun ja päiväkotien väliin rakennetun Lasten liikuntapuiston ilkivaltatapaus. Karusellin tahallinen rikkominen aiheutti noin 10 000 euron ylimääräisen menoerän. Karusellin runkoon tulleista jäljistä päätellen se rikottiin konevoimalla. Uusi, hieman pienempi karuselli on tilattu ja tulon päällä.