TS-Yhtymän työryhmä:
Riitta Alakoski, Sari Merilä, Kati Uusitalo, Teija Uitto, Johanna Käkönen
Lukuisat hyvinvointialueet tekivät päätöksiä palveluverkkonsa eli käytännössä terveysasemien, hoivakotien ja vuodeosastojen merkittävästä karmisesta jo viime vuoden puolella. Varhalta nämä linjaukset ovat edelleen tekemättä ja se on ollut tähän asti palveluverkkosuunnitelmistaan erittäin vaitonainen.
Huomenna perjantaina Varha kuitenkin aikoo kertoa ainakin palveluverkkopäätöksenteon aikataulusta ja avata hieman suunnitelmiaan terveydenhuollon palveluiden osalta. Somero-lehti näyttää tiedotustilaisuuden suorana lähetyksenä perjantaina kello 13 alkaen. On vielä täysin kysymysmerkki, saadaanko perjantaina jo ensimmäisiä lukuja siitä, kuinka monta kiinteää sote-toimipistettä Varsinais-Suomessa olisi tulevaisuudessa.
Katso tästä suora lähetys
Päätöksentekoon aluehallitukseen ja -valtuustoon ensimmäiset palveluverkkolinjaukset ovat menossa huhtikuussa. Tarkempia päätöksiä asiassa odotetaan syntyvän vasta kesäkuussa.
Tähän mennessä linjaus on saatu jo siitä, että kiinteä palveluverkko koostuu tulevaisuudessa sote-keskuksista, sote-asemista, sote-pisteistä sekä sairaalapalveluiden sairaaloista, joissa ympärivuorokautinen päivystys olisi jatkossa vain Turun yliopistollisessa sairaalassa. Samalla vuodeosastotoimintaa aiotaan keskittää.
Pienten kuntien lähipalveluita ovat siis jatkossa sote-pisteet ja liikkuvat palvelut, kun taas sote-asemat sijoittuvat seudullisiin keskuskuntiin ja muihin väestökeskittymiin. Sote-keskukset taas palvelisivat väestöä suurissa kunnissa ja merkittävissä väestökeskittymissä.
Liikkuvien palveluiden rooli tulevaisuuden palvelumuotona korostuu Varhan strategiassa ja säästösuunnitelmissa. Puhutaan siis muun muassa koko maakunnan kattavasta kotisairaalatoiminnasta. Myös digitaalisten palveluiden roolia tullaan kasvattamaan merkittävästi. Näitä palveluita ei kuitenkaan ole palveluverkon karsimisen mahdollistavassa muodossa ja laajuudessa vielä olemassa, vaan niitä vasta testaillaan ja suunnitellaan. Pelkona onkin, että kiinteitä palvelupisteitä aletaan sulkea tai niiden toimintoja supistaa ennen kuin niitä korvaavat liikkuvat ja etäpalvelut ovat olemassa aidosti toimivassa muodossa.
Myös kuntajohtajat saavat omassa perjantaisessa tapaamisessaan tiedokseen Varhan tähän mennessä valmistuneet palveluverkkosuunnitelmat. Kuntajohtajien keskuudessa ensimmäisiä ehdotuksia odotetaan toisaalta malttamattomina ja toisaalta varauksin. Huolenaiheita on monella paikkakunnalla.
Varha perustaa palveluverkkoratkaisunsa väestörakenteeseen, palvelutarpeeseen, kiinteistöjen tilanteeseen ja talouden tasapainottamiseen, mutta myös työvoiman saatavuuteen. Ja tästä viimeisestä kohdasta monissa reuna- ja haja-asutusalueiden kunnissa ollaan nyt erityisen huolissaan. Varsinkin reuna-alueilla korostuvan työvoimapulan ja hyvinvointialueen kovien säästötarpeiden pelätään johtavan ongelmia tulevaisuudessa aiheuttaviin paniikkiratkaisuihin.
Esimerkiksi Uudenkaupungin ja Loimaan osalta odotukset palveluverkkosuunnitelmasta ovat jakautuneet. Seudullisina keskuskuntina niissä uskotaan palvelupisteiden säilyvän lähes ennallaan. Esimerkiksi Uusikaupunki on jo ennen sote-uudistusta tuottanut myös neljän lähikuntansa perusterveydenhuoltopalvelut. Mikäli karsintaan kuitenkin tulee vaikuttamaan vahvasti työvoiman saatavuus, ovat kiinteät palvelut noissa kunnissa uhattuna.
Se, kuinka suuren roolin työvoiman halu työskennellä Turussa ja sen kehysalueen kaupungeissa tulee lopulta palveluverkkoratkaisuissa saamaan, jää nähtäväksi. Leikkauslistalle päätynee kuitenkin esimerkiksi Kustavin terveyskeskus, joka on ollut työvoimapulan vuoksi suljettuna kesästä lähtien.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen suunnitelmat sote-keskuspalvelujen palveluverkon uudistuksesta ovat kevään aikana etenemässä päätöksentekoon.
Aluehallituksen on tarkoitus käsitellä aihetta toukokuussa, ja niitä koskevat päätökset aiotaan tehdä hyvinvointialueen aluevaltuuston kokouksessa 12.6.
Palvelujen uudistamisessa huomioidaan vuonna 2023 hyväksytty palvelustrategia sekä Varhan tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma, jossa on asetettu 50 miljoonan euron säästötavoite vuoden 2026 loppuun mennessä.
Jani Kurvinen odottaa virkamiehiltä radikaalia näkemystä
– Kyseessä ei ole vielä virallinen esitys, vaan ensimmäinen virkamiesten näkemys. Uskon, että se on todella radikaali. Hyvinvointialueella on kuitenkin 50 miljoonan sopeuttamistarve kiinteistöjen osalta, toteaa somerolainen Jani Kurvinen, joka on aluehallituksen varapuheenjohtaja ja aluevaltuutettu.
– Oletan, että virkamiehet tulevat ottamaan kantaa sote-keskusten ja sote-asemien sijoittamiseen, mutta pienempien sote-pisteiden osalta en osaa sanoa.
– Someron osalta, asiaperuste tukee sitä, että sote-aseman pitää säilyä. Someron kannalta se on myös tärkein pointti koko asiassa.
Kurvinen huomauttaa vielä, että investointien osalta sote-järjestämislaki on erittäin epäoikeudenmukainen.
– Hyvinvointialueen pitäisi tehdä voittoa, jotta se saisi lainanottovaltuudet. Eli näyttää siltä, että Varhalla ei ole lainanottovaltuuksia esimerkiksi korjata välttämättömiä hallinnassaan olevia kiinteistöjä. Se tarkoittaa sitä, että kunnat jotka eivät ole pitäneet kiinteistöjään hyvässä kunnossa, ovat heikommassa asemassa. Somero ei näihin kuulu.
Neliportainen palvelurakenne ja Someron sijoittuminen siihen tällä hetkellä:
1) Yliopistollinen sote-keskus ja sen keskitetyt erityispalvelut
2) laajan palvelun sote-keskukset sijoittuvat seutukuntien keskuksiin ja Someron kohdalla sellainen on Salo (tarjoavat lääkärin ja hoitajan vastaanoton lisäksi myös muita terveydenhoidon lähipalveluita, kuten hammashoitoa ja neuvolapalveluja, perustason kuntoutusta sekä apuvälinepalvelujaon)
3) sote-asemat sijoitetaan pienempiin väestökertymiin, jollainen on Somero, ja ne ovat avoinna arkisin, tarjoavat kiireettömiä vastaanottopalveluja ajanvarausperiaatteella, mukaan lukien suunterveys, tarjolla myös muun muassa perhe- ja vammaispalveluja, ikääntyneiden palveluja sekä näytteenottoa ja kuvantamista tarpeen mukaan
4) sote-piste on fyysinen palvelupiste, joka tarjoaa muutamia sosiaali- ja terveyspalveluja, on avoinna 1-5 arkipäivää viikossa
Lähteet: Varha ja Jani Kurvinen
Ensimmäiset linjaukset huhtikuussa
Hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen on kertonut aikaisemmin, että ensimmäisiä linjauksia tulevasta palveluverkosta pyritään tuomaan päätöksentekoon huhtikuussa.
Martikaisen mukaan palveluverkkopäätöksiin johtavassa valmistelussa on huomioitava niin paljon erilaisia seikkoja kiinteistöjen kunnosta maantieteeseen ja henkilöstöpulaan, että se ottaa aikaa. Varha käy myös keskusteluja alueensa kuntien kanssa niiden näkemyksistä palveluverkosta.
Palveluiden käyttäjille valmistelua on varjostanut salaperäisyys. Suunnitelmia, näkemyksiä tai mahdollisia rajauksia ei ole annettu juuri mitään julkisuuteen.
Varha on muokannut karsintasuunnitelmien rinnalla myös omaa päätöksentekomalliaan ja hallintosääntöään. Myös tämä on osaltaan aiheuttanut epäluuloa aihetta kohtaan.
Maaliskuun alun kokouksessaan aluevaltuusto muutti hallintosääntöään. Palveluverkon periaatteista ja sotekeskusten sekä soteasemien alueellisesta sijoittumisesta tulee päättämään aluevaltuusto. Toimipaikkakohtaisista ratkaisuista päättää puolestaan aluehallitus ja vain yhden tulosalueen palveluja sisältävien toimipisteiden osalta sen lautakunta.
Käytännössä menee siis vielä pitkä aika ennen kuin varsinaissuomalaiset saavat tietää, missä heidän sote-palvelunsa tulevaisuudessa sijaitsevat.
Varha on kutsunut tiedostusvälineet perjantaina tiedotustilaisuuteen kuulemaan, miten Varhan sote-keskuspalvelujen palveluverkkoa koskevat suunnitelmat etenevät.
Tiedotustilaisuus alkaa kello 13.
Suunnitelmista kertovat hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen ja järjestämisjohtaja Antti Parpo.
Auran kunnanjohtaja vaatii sujuvia palveluja
Auran kunnanjohtaja Terhi Källi kertoo olevansa asian suhteen odottavissa tunnelmissa, koska osa kunnan tulevista tilaratkaisuista liittyy Varhan palveluverkkoratkaisuihin.
– Sosiaalitoimen ja kotihoidon palveluiden osalta olen luottavaisin mielin, koska Auran uudella kunnantalolla työskentelystä on tullut varhalaisilta erittäin paljon positiivista palautetta. On vaikea kuvitella, että aivan uudesta tilasta, hyvien tieyhteyksien keskiöstä vietäisiin palvelut kokonaan muualle, Källi tuumii.
Terveyskeskuksen osalta Källi toivoo jonkinlaisen lähipalvelupisteen säilyvän. Hän ymmärtää, ettei kaikkia palveluita voi eikä edes tarvitse olla viitenä päivänä viikossa tarjolla omassa kunnassa. Liikkuva palvelu on Källin mielestä siinä mielessä kannatettaa, että se on helpompi tuoda ihmisen luo kuin kuljettaa sairas ihminen kauas palvelun luo.
Tärkeänä muistettavana asiana Källi pitää sitä, ettei ihmiselle ole tärkeää kuka palvelun tuottaa ja missä. Sen sijaan palvelun on oltava sujuvasti saatavilla, kun tarve on.
– Kiinteistöt ovat toki kustannuskysymys sekä kunnille että hyvinvointialueelle, mutta tärkeintä on kuitenkin palvelun laatu ja oikea-aikainen hyvä hoito, Källi kiteyttää.
Marttilassa pelätään palvelujen keskittämistä
Marttilan kunnanjohtaja Anne Ahtiainen sanoo odottavansa ensisijaisesti sitä, että sote-palvelupisteet säilyvät pienissä kunnissa, kuten Varhasta on luvattu. Toiseksi tärkeäksi asiaksi Ahtiainen nostaa sen, että Varha tarjoaa lakisääteiset palvelut määräajassa.
– Pelkonamme on, että peruspalvelut keskitetään kaupunkeihin, joihin kulkeminen on hankalaa ja aikaa vievää. Marttilassa noin puolet asukkaista asuu keskustaajamassa, joten palvelujen saavutettavuus on ollut täällä hyvä, Ahtiainen toteaa.
Huomenna kävellään kuin heikoilla jäillä
Timo Tolppanen, kunnanjohtaja, Oripää:
Mitä odotuksia ja/tai toiveita sinulla/Oripäässä on suunnitelmien suhteen?
Isoin odotus on, että miten suunnitelma vastaa siihen lähtöasiaan, eli miten turvataan yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko Varsinais-Suomessa?
Oletan, että saamme karttaesityksen erikokoisista sosiaali- ja palvelupisteistä. Oripäässä tulee olemaan sotepiste mutta sen tuottamia palveluja ei ole vielä määritelty.
Tämän jälkeen aloitamme kunnan ja hyvinvointialueen kanssa neuvottelut näistä palveluista. Voimassa oleva laki velvoittaa tähän.
Mitä vähintään odotetaan suunnitelmilta?
Tämä on ensimmäinen vedos. Hienoa, että se esitetään nyt, eikä juhannusviikolla. Minusta on tärkeää, että suunnitelma tulee pöytälaatikoista julkisuuteen. Ilman suunnitelmaa ollaan tyhjän päällä. Ollaan siis julkisesta suunnitelmasta tyytyväisiä ja tehdään sen pohjalta parempi palveluverkko.
En usko, että esitetty versio on lopullinen mutta jonkun uuden alku.
Mikä näkemyksesi on siitä, mitä huomenna kuullaan ja miten edetään?
Huomenna kävellään kuin heikoilla jäillä. Kerrotaan jotain ja odotetaan kuinka siihen poliittisesti ja alueellisesti vastataan. Välillä jää ritisee ja Oripää on valmis tarjoamaan siihenkin naskaleita.
Toivoisin myöhemmin kuulevani kustannusten hillintää, mutta se vaatii investointeja peruspalveluihin, jotta voidaan päästään raskaimmista palveluista. Tämä ei pelkällä karttaharjoituksilla tai toimipisteitä sulkemalla onnistu.
Varhan maksamilla vuokratuloilla on merkittävä osa Loimaan kaupungin taloudessa
– Odotan, että saamme huomenna tarkempaa tietoa valmisteilla olevista alueellisista palvelusuunnitelmista ja palvelurakenteista sekä myös alueellista tilatarpeista, toteaa Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala.
– Käymme Varhan kanssa erikseen tarkemmin 11.4. läpi Loimaan alueen toimitilatarpeita. Tarkoitus on yhdessä selvittää ja arvioida myös Varhan käyttöön Loimaalla vuokrattujen tilojen mahdollisia vaihtoehtoisia käyttötarpeita. Varhan alkuvuodesta ehdottamia mahdollisia vuokrantarkistuksia arvioimme, kun päätökset hyvinvointialueen palvelurakenteen ja palveluverkon edellyttämistä tilatarpeista ja tilojen käytettävyydestä tarkentuvat.
– Loimaan alueen tarpeenmukaisten palvelujen järjestäminen edellyttää, että Varhan käytössä on alueellamme asianmukaiset kiinteistöt/toimitilat.
– Varhan maksamilla vuokratuloilla (noin 2,6 milj. euroa) on myös merkittävä osa Loimaan kaupungin taloudessa.
Toivottavasti Laitilassa vuodeosasto säilyy
Laitilalainen aluevaltuutettu Tanja Raisto-Elo (kesk.) uskoo, että Varhassa pyritään säilyttämään lähipalvelut mahdollisimman monipuolisina ja laadukkaina.
– Perustason osastopalveluita ei lueta lähipalveluiksi, vaan koko maakunnan kattavaksi toiminnaksi. Laitilan vuodeosasto toimii sataprosenttisesti ja näin toivotaan olevan jatkossakin, hän toteaa.
Raisto-Elo toivoo myös, että Laitilaan rakennettaisiin uusi iäkkäiden asumispalveluyksikkö.
– Toivottavasti Varhan virkamiehet olisivat aktiivisia valtion suuntaan, jotta Varha saisi Ara-rahoituksen asumispalveluyksikön rakentamiseen.