Someron kasvihuonekaasujen päästöt viimeisimmän raportin mukaan vuonna 2022 olivat yhteensä 78,1 kt CO2-ekv ilman teollisuutta. Näistä päästöistä 2,1 kt CO2-ekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta ja 2,9 kt CO2-ekv sähkölämmityksestä. Hiilidioksidiraportti esiteltiin ympäristölautakunnalle viime kokouksessa.
Maalämmön päästöt olivat Somerolla hyvin pienet. Päästöistä 0,1 kt CO2-ekv aiheutui kaukolämmityksestä, 4,5 kt CO2-ekv erillislämmityksestä, 17,9 kt CO2-ekv tieliikenteestä ja 3,1 kt CO2-ekv jätehuollosta. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 0,6 kt CO2-ekv. Maatalouden osalta päästöt olivat 47,5 kt CO2-ekv.
Someron päästöt asukasta kohden vuonna 2022 olivat 9,3 t CO2-ekv ilman teollisuutta, kun ne kaikissa CO2-raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 2,1–14,2 t CO2-ekv.
Somero oli siten reilusti raportissa mukana olevien kuntien keskiarvon yläpuolella. CO2-raportin kuntien keskimääräinen asukaskohtainen päästö vuonna 2022 oli 4,9 t CO2-ekv.
Itse asiassa Someron päästöt ilman teollisuutta laskivat 2 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2022. Keskimäärin päästöt laskivat CO2-raportin kunnissa kuitenkin 4 prosenttia.
Hyvä piirre raportissa on se, että Someron päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta vuonna 2022 olivat 0,2 t CO2-ekv/asukas, eli noin 20 prosenttia pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin.
Tämä selittyy sillä, että sähkönkulutus on yleensä keskimääräistä suurempaa kunnissa, joissa on paljon loma-asukkaita, kunnissa, joissa on selvästi enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, sekä kunnissa, joissa tarjotaan palveluja myös naapurikuntiin.
Someron asukasta kohti lasketut päästöt rakennusten lämmityksestä olivat suhteellisen pienet, yhteensä 0,9 t CO2-ekv. Rakennusten lämmityksen asukaskohtainen päästö CO2-raportin kunnissa vaihteli välillä 0,6–3,5 t CO2-ekv keskiarvon ollessa 1,1 t CO2-ekv/asukas.
Someron päästöt tieliikenteestä vuonna 2022 olivat 2,1 t CO2-ekv/asukas, eli samaa suuruusluokkaa kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sekä kunnan alueella tapahtuva läpiajoliikenne että paikallinen liikenne vaikuttavat tieliikenteen päästöihin.
Lähes 90 kuntaa ja kaupunkia seuraa kasvihuonekaasupäästöjensä kehitystä saman tahon, Sitowise Group Oyj:n laatiman CO2-raporttin kautta. Yhtiö on suomalainen suunnittelu- ja konsultointiyritys, joka tarjoaa myös digitaalisia ratkaisuja Suomessa ja Ruotsissa.
Sitowisen tavoitteena on tuottaa tarkkaa ja vertailukelpoista tietoakuntien kasvihuonekaasupäästöistä mahdollisimman nopealla ja luotettavalla aikataululla.
Suomi tavoittelee fossiilisen öljyn lämmityskäytöstä luopumista 2030-luvun alkuun mennessä. Öljylämmityksestä luopumiseen onkin viime vuosina ollut saatavilla erilaisia tukimuotoja, joihin niin kunnat kuin yksityishenkilöt ovat tarttuneet.
Kunnat ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä ja toimivatkin jo suunnannäyttäjinä sekä kansallisessa että kansainvälisessä ilmastotyössä. Siirtyminen kohti hiilineutraalia tulevaisuutta vaatii muutoksia energiantuotantoon, teollisuuteen, liikenteeseen, asumiseen ja kulutukseen. Kunnat tarjoavat toiminnallaan kuntalaisille ja alueensa yrityksille ilmastokestävän arjen edellytykset.
Fakta: Käsitteistä
- hiilidioksidi, molekyylikaavaltaan CO2, on hiilestä ja hapesta koostuva kemiallinen yhdiste
- CO2-ekv, eli hiilidioksidiekvivalentti on suure, jonka avulla eri kasvihuonekaasujen päästöt voidaan yhteismitallistaa
- hiilidioksidiekvivalentti kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua, ilmastoa lämmittävää vaikutusta
- hiilensidonta on tavoitteellista, CO2- eli hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ilmakehästä
- hiilensidonnassa pyritään lisäämään orgaanisen aineen määrää kasvustoon
- maaperään, erityisesti turvemaihin on sitoutunut paljon hiiltä; tällaisia toimenpiteitä voidaan tehdä metsä- ja maataloudessa
- hiilijalanjälki kertoo, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy
- kasvihuoneilmiö: ilmakehä lämmittää maapalloa, kuten lasikatto kasvihuonetta, jossa ilmakehä toimii maapallolle valikoivana suodattimena
- auringon säteily pääsee kasvihuoneilmiössä sisään, mutta lämpösäteily ei samassa määrin ulos
- samoin kuin lasikatto, ilmakehä läpäisee kasvihuoneilmiössä huonosti ilmakehän sisältä lähtevää, silmin näkymätöntä lämpö- eli infrapunasäteilyä
- keväällä 2021 saavutettiin sopu eurooppalaisesta ilmastolaista
- ilmastolain myötä ilmastoneutraaliustavoite vuoteen 2050 mennessä, sekä vuoden 2030 vähintään 55 prosentin päästövähennystavoite, ovat laillisesti sitoviaLähteet: MTK ja Sitowise
