The Voice of Finlandin 13. tuotantokausi alkoi Nelosella ja Ruudussa tammikuussa. Tällä kaudella somerolaisilla riitti jännitettävää ja puheenaiheita, kun mukana kisasivat somerolainen Jessi Serafina sekä täältä kotoisin oleva Manu Lehtimäki. Heidän sijoituksekseen tuli Kaksintaisteluvaihe.
Nyt Somero-lehti esittelee Jessin, joka koko nimeltään on Jessi Emilia Serafina Mäenpää. Taiteilijanimen Jessi Serafinan toinen osa on peräisin paitsi häneltä itseltään, myös isomummilta.
Yleisö piti
Kotikatsomot Somerolla olivat vahvasti yhtä mieltä. He pitivät 20-vuotiaan Jessin puolta, kun hän sai vastaansa Jurvassa asuvan, ukrainalaissyntyisen Lisa Dumchievan, 31. Toinen heistä oli lukiolainen, toinen lääkäriksi valmistunut, monissa laulukilpailuissa kotimaassaan Ukrainassa kouliintunut.
Koettiin, että Jessi sai valmentaja-Sannilta osakseen vääryyttä. Laulajapari ei ollut vastakkain tasavertainen. Sitä paitsi, Voicen Facebook-sivuilla Jessin video keräsi Ääni ratkaisee -vaiheesta toiseksi eniten katselukertoja. Hän oli laajasti yleisön suosikki.
Loreenin kappale Euphoria oli saanut alkuperäisestä poikkeavan, tylsän sovituksen. Se oli harmi sekä Jessin että Lisan kannalta, mutta enemmän Jessin, sillä se vaikutti muiden valmentajien kaappaushalukkuuteen, nappia ei painettu.
Kummallakin oli vahva ääni, joka ylsi korkeimpiin nuotteihin asti. Jessi sai kehuja äänen väristä ja lämmöstä.
Opiskelu
Jessi Mäenpää käy iltalukiota Salossa. Suurin osa opiskelusta tapahtuu itsenäisesti, ja hän käy töissä perhekoti Peikonpesässä muutamana päivänä viikoittain. Muu aika on kotihommia, opiskelua ja lauleskelua – musiikintekemistä.
Hän meni ensimmäisen kerran lukioon ennen koronaa, Vaskivuoren musalinjalle lukioon Vantaalla.
– Korona alkoi silloin melkein heti ja opiskelusta tuli tosi vaikeaa. Se tapahtui tietokoneella, enkä tuntenut ketään sieltä koulusta. Koko tilanne oli vaikea ja hankala, ei pystynyt oikein keskittymään.
Ei ollut oikein motivaatiotakaan.
– Kun ei tiennyt, mitä tulee tapahtumaan. Emme päässeet tekemään kaikkia proggiksia emmekä esiintymisiä, mitä koulussa olisi kuulunut olla. Ei ollut tavallaan pointtia olla normaalissa lukiossa, kun ei päässyt tekemään niitä kivoja asioita, joita halusin. Siksi hain aikuislukioon.
Jessi suomii koronan aiheuttamia järjestelyitä, koska se ei lopulta ollut nuorten kannalta mikään kovin iso asia. Olisi ollut tarve saada valita, haluaako lähiopetusta, ellei riskiryhmiä ollut lähellä. Kaikki oli etänä, eikä se ollut hänen juttunsa.
Oma asunto on ollut Somerolla vuoden verran. Täällä hän on ollut joka viikko 14-vuotiaasta asti, jolloin äiti muutti tänne.
– Olen tykännyt Somerosta tosi paljon, täällä on mukavia ihmisiä, oli kiva kun äiti muutti tänne. Täällä pikkuveli saa kasvaa käytännössä koko lapsuutensa omassa kaveriporukassa. He voivat turvallisesti liikkua täällä, mitä Helsingissä ei voi. He oppivat itsenäisiksi, kun Helsingissä ei voi antaa sitä vapautta.
Karaokesta alku
Jessi Mäenpää on syntynyt Helsingissä. Vanhemmat Pia nykyisin Nevalainen ja Jari Mäenpää erosivat hänen ollessaan 8-vuotias.
– Minulla on isoveli, ja äidillä on uuden miehen kanssa minulle pikkuveli. Iskällä on uuden puolison kanssa mulle myös pikkuveli. Lisäksi mulla on ollut sijaissisaruksia, joista yksi, Alina, on mulle läheisin ja asuu myös Somerolla. Hän tuntuu ihan biologiselta siskolta, olemme todella-todella läheisiä; hän on mun paras kaveri, Jessi kuvailee lähipiiriään.
Helsingissä Jessi kävi viitisen vuotta Pop & Jazz Konservatoriota, joka on Suomen johtava rytmimusiikkiin erikoistunut musiikkioppilaitos.
– Siellä mulla oli bänditunnit, missä lauloin. Ja oli teoriatunnit, ja lisäksi olin laulutunneilla. Pianon ja pianosäestyksen olen opiskellut itse jo pienestä asti.
Ensimmäisen biisin YouTubeen hän teki isän avulla 3-vuotiaana. Musiikki oli aina heitä yhdistävä tekijä. Isä soitti kitaraa, tyttö lauloi.
– Lauloin aina karaokea kun mentiin laivalle! Niistä on paljon videoita ja laulan aina niissä ne samat biisit. PMMP:n Pikkuveljen lauloin joka ikinen kerta.
Hän on tehnyt biisin YouTubeen viimeksi 15-vuotiaana yläasteella.
– Ne olivat cover-videoita, mutta lopetin niiden tekemisen ja poistin ne sieltä. Varmaankin, koska halusin keskittyä oman musiikin tekemiseen ja kirjoittamiseen. Nyt olen välillä tykännyt tehdä TikTokiin lauluvideoita.
Oma EP-levy
Viime aikoina Jessi on valmistellut omaa EP:tä, jota tuottaa hänen isänsä. Jari Mäenpää on multi-instrumentalisti, osaa soittaa monipuolisesti hyvinkin monia soittimia.
– Iskä tuottaa ja tekee taustoja enemmän harrastuspohjalta, mutta myös virallisesti, ja hänellä on eri alalla toinenkin firma.
– Lisäksi hän valmistaa ja myy kokonaan itse käsintehtyjä kitaroita, sekä sähkökitaroita että akustisia. Hän on soittanut kitaraa lähes koko elämänsä. Ne ovat tosi hienoja ja hän lupasi mullekin tehdä!
Tulevalle levylle on jo varmoja biisejä. Jessi laulaa englanniksi. Kaikki studiolaitteet ovat isän kotona.
– En ole nimennyt niitä vielä kaikkia lopullisesti, ja osa on työnimillä. Annan nimet kun olen varma, että ne ovat kokonaan valmiita. Meillä on, joo, kaikki biisit aika lailla valmiita, ne pitää vain miksata loppuun.
Levy tulee ilmeisesti ensin sinkkuna yksitellen ulos, ehkä tänä vuonna jotakin. Julkaisupaikka voi olla ensimmäisenä Instagram.
Kisatsemppi
Voice-kisa on mennyt ja takana.
– Se oli kiva, jännittävä kokemus. Sain sieltä tosi paljon enemmän rohkeutta. Ja huomaan sen siis ihan kaikissa, normaaleissakin kanssakäymisissä ihmisten kanssa. Muutuin paljon, ennen mua ahdisti tai jännitti tosi paljon uusissa kaveriporukoissa, ja olen nyt paljon itsevarmempi.
– Enää ei jännitä mennä tuntemattomien ihmisten kanssa uusiin asioihin. Pystyn tekemään asioita paremmin kuin ennen sitä kisaa. Tokassa esiintymisessä sanoin jälkeenpäin, että tanssiminen tai kovin pop-juttu ei ole mua, ja olen tehty enemmänkin laulamiseen. Keskityn melodioihin ja siihen miltä kuulostan, enkä siihen miten liikun lavalla.
Jessi sai kuitenkin tsempattua itsensä Voicen toiseen esiintymiseen. Loppupeleissä se ei ollut niin paha, ja hän pystyi ylittämään itsensä. Esiintymiseen tuli rohkeutta.
– Biiseissäni on esimerkiksi Loreenia enemmän akustisia, orgaanisia soittimia. Niissä on pianoa, kitaraa, bassot ja rummut. Jonkin verran mukana on tietokoneilla tehtyjä soundeja, mutta ei niillä kokonaan. Oma musiikki on melodisempaa – kun soitan pianoa niin kuulen päässä sen melodian, joka siihen biisiin sopii.
Hän sanoo tykkäävänsä esiintyä, vaikka se onkin jännittävää. Omia kappaleita hän ei jännitä niin paljon kuin muiden tekemiä.
– Haluan keikoille ja aloittaa niiden tekemisen. Se olisi ihanaa, kuten karaoketkin 3-vuotiaana. Mä vaan rakastan tätä.
