Energiahintojen nousulta ei ole voitu silti välttyä. Ei myöskään kaukolämmössä, joka on Suomen yleisin rakennusten lämmitysmuoto. Kyseessähän on kaupunkien ja taajamien käytetyin lämmitystapa. Keskustaa ympäröivissä kylissä esimerkiksi Someron maaseudulla lämmitykseen käytetään yleisimmin puuta tai sähköä.
Nousu 70 prosenttia
Kaukolämpö tuotetaan Somerolla lähes kokonaan kahdella kiinteän polttoaineen kattilalla (KPA-kattila), jotka lämpiävät kotimaisilla biopolttoaineilla. Pääasiassa lämmitys tapahtuu hakkeella ja purulla. Poltettavan puun hinta on kuitenkin noussut huomattavasti muun muassa Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan jälkeen.
Valtakunnan keskiarvo kaukolämmön lämpöenergiahintana on 80,5 euroa/MWh (euroa per megawattitunti). Somerolla kaukolämmön hinta on hitusen huokeampi, 78,1 euroa/MWh. Hintaero Someron eduksi on noin kolme prosenttia (2,98 %).
Hintojen kiriminen on ollut nopeaa, sillä vielä vuonna 2010 kaukolämmön hinta Somerolla oli 46,1 euroa/MWh. Kaukolämpöasiakkaiden lämmityskustannus on 14 vuodessa noussut peräti 70 prosenttia (69,41 %).
Ja vertailun vuoksi, polttoöljyn hinta on noussut samassa ajassa enemmän, eli noin 110 prosenttia.
Ensi talvena kaukolämmön hinta ei ennusteiden mukaan alene. Enemmän mahdollista on, että hinta laskemisen sijasta voi nousta.
Jotain on tehtävä, etteivät kiinteistöjen lämmityskustannukset karkaa pilviin. Someron Lämmössä teetettiin selvitys, jonka tarkoituksena oli löytää käytännön ratkaisuja energiatehokkuuden parantamiseksi sekä energiakustannusten vähentämiseksi.
Selvityksessä Calefa Oy katselmoi toimipisteen kattilat sekä sai tiedot energiankäytöstä – siis kulutusdatasta. Nyt Lämmössä on laadittu alustava toteutussuunnitelma. Se sisältää ehdotetut energiatehokkuutta parantavat toimenpiteet sekä alustavan budjettiarvion niiden toteuttamiseksi.
Alle prosentti öljyä
Someron Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Pekka Alisaari toteaa parhaillaan käytävän sodan vaikuttaneen voimakkaasti energiahintoihin.
– Kun vaikka Metsäliiton käyriä katselee, niin aika suoraan sieltä näkee niiden osoittavan ylöspäin. Nyt ne onneksi ovat tulleet hieman alas, mutta ei vielä kovin ratkaisevasti. Näkymä on, että yhtä jyrkästi ei tulla alas, kuin on menty ylös; tämä taas jo tulevaakin lämmityskautta ajatellen.
Ollaan valtakunnan keskiarvon alapuolella – ei reippaasti, mutta eräillä paikkakunnilla on Alisaaren mukaan aika karmeitakin lukuja. Hake on täkäläisittäin pääasiallinen energiamuoto, ja öljyä Someron Lämmön kattiloissa palaa alle prosentti koko energiamäärästä.
– On hyvä, että ainakin toistaiseksi meillä on vielä vanha lämpölaitos ajossa kesäaikaan. Se pystyy käyttämään myös Westas Oy:ltä Koski Tl:stä tuotavaa purua, mikä on hieman haketta edukkaampaa. Haketta käytetään vuositasolla 40 gigawattia, josta alle kolmannes tulee Westakselta. Loppu tulee lähiympäristöstä, mikä on hyvin paikallista energiaa. Saatavuuskin on ihan ok.
Kesä on haastava siinä mielessä, että energiaa kuluu vähän. Talviaikaan kattilan tehontarve on kovimmillaan noin 12 megawattia, mikä kesäaikaan tippuu alle 1 megawatin.
– Juoksevat kiinteät kulut tekevät kesäajasta haastavan.
Hiilinielulaskelmien vaikutus
Tulevaisuutta on pohdittu sitä taustaa vasten, että polttoon perustuvia lämmitysmuotoja tarkkaillaan uudessa valossa. Esimerkiksi saatavuus on jatkossa sitä, mitä se on.
– Jossain vaiheessa vaikuttavat myös uudet hiilinielulaskelmat, joita nyt viime aikoina on tehty. Ei vielä, mutta on mahdollista, että niidenkin kanssa tulee haasteita, Pekka Alisaari puntaroi.
Paljon riippuu siitä, millä tavoin puunpoltto nähdään, ja miten kestävänä. Sen poltossa kuitenkin syntyy hiilidioksidia. Toki, sitä myös sitoutuu metsään yhtälailla.
– Siksi olemme hahmotelleet vaihtoehtoja, millä saataisiin kustannustehokkaasti, ja varsinkin se kesäaika, tuotettua lämpöenergiaa. Yhtiön hallituksessa on esimerkiksi pohdittu, millä tavoin vihreällä sähköllä voitaisiin tuottaa lämpöenergiaa, ja kenties kustannustehokkaammin, mitä nyt tuotetaan vanhalla laitoksella.
Poistokaasuille uudet rajat
Someron vanha lämpölaitos valmistui 1998. Ikää tulee pian 30 vuotta. Tämän ikäisiä laitoksia on muuallakin, ja tämä on Alisaaren mukaan kohtuuhyvässä kunnossa.
Kesällä käytössä on pelkästään vanha laitos ja talvella pääosin uusi laitos, joka valmistui vuonna 2014. Vanha laitos ja sen öljypoltin tukevat sitä ainoastaan, kun on kaikkein kylmimmät kelit. Myös uudessa on varalta öljypoltin, vaikka se onkin energiana kallista.
– Vuonna 2030 astuu poistokaasuille voimaan uudet direktiivit, säännökset ja rajat. Sitä kautta vanhan laitoksen ajotunnit rajoittuvat noin 1 000 tuntiin vuodessa. Se on vähän yli kuukausi, jolloin käyttö koko kesäajan ei enää ole mahdollista.
Uuden laitoksen haasteita on, että sitä tulisi voida käyttää myös pienemmillä kuormilla. Laitoksen ajossa ei yhden megan tuotantoihin päästä.
Someron Lämmössä on mietittävä, miten käyttöön saadaan paras mahdollinen yhdistelmä. Vanhaakin laitosta kannattaa ajaa edelleen.
– Varsinkin talven kylmillä keleillä, jos meillä on jonkinlainen ilmalämpöpumppusysteemi. Niitähän on jo muualla käytössä. Se voisi toimia myös kesällä, ja selvitykset jatkuvat sen suhteen. Voisimme käyttää vanhaa laitosta kesällä sekä talven kylmimmät ajat, ja saisimme jatkettua sen laitoksen elinikää.
Tehokkaampaan kokonaisuuteen
Pekka Alisaaren mukaan on ehkä jopa liiaksi vaihtoehtoja, joiden välillä valinta tulisi tehdä. Lämmössä pohditaan sitä, milloin olisi tarkoituksenmukaista lähteä eteenpäin.
– Sähkö houkuttaa kilpailukykyisellä hinnalla ja myös ennustettavuudella, koska olemme mukana kaupunkikonsernin kilpailutuksessa. Mikäli me sähköön mennään, siinä olisi mahdollista osallistua sähkön kysyntäjoustoon. Mutta silloin pitää olla myös akku.
Kyseeseen voisi tulla lämpöpumpputeknologia sähkökattiloilla tuettuna, taikka pelkkä sähkökattilateknologia kysyntäjoustomarkkinaan osallistuen. Esimerkiksi aurinkopaneelit tulevat vaihtoehdoksi vasta näiden kahden edellä mainitun jälkeen, silloinkin korkeintaan tukevana energialähteenä. Maalämpö puolestaan jää kauaksi taakse, kuten myös lämpö Jaatilanjoesta. Eikä teollisuuden ”jätelämpöjäkään” ole Somerolla jaossa.
Myös Someron laitosten energiatehokkuutta arvioitiin Calefan selvityksessä, ja verrattiin muuhun Suomeen. Se selvisi, että lämmöntalteenotossa täällä on kehitettävää. Esimerkiksi verkostosta palaavasta vedestä lämpöä voitaisiin ottaa talteen, ja edelleen ”puskea” lähtevälle puolelle.
– Mitä energiatehokkaampi meillä on kokonaisuus, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on välttyä hinnankorotuksilta, Alisaari muistuttaa.
Fakta
Lämpöenergian hinnat
(vuoden alussa)
vuosi 2010 46,1 euroa/MWh
vuosi 2015 65,0 euroa/MWh
vuosi 2020 61,8 euroa/MWh
vuosi 2022 69,7 euroa/MWh
vuosi 2024 78,1 euroa/MWh
hinnat sisältävät arvonlisäveron
Lähde: Someron Lämpö
Calefa Oy:
Ehdotuksia paremmuusjärjestyksessä
savukaasupesurin tehostus lämpöpumpulla
kesän lämmöntuotanto pääosin vesi-ilmalämpöpumpulle
vesi-ilmalämpöpumpun hyödyntäminen kesäajan ulkopuolella
sähkökattiloiden hyödyntäminen piikkikuormien hallinnassa
aurinkoenergian hyödyntäminen sähköntuotannossa