Tätä pohti Somerolle kokoontunut Paimion rovastikunnan neuvottelutyöryhmä.
Ryhmän pohdinnan yhtenä ydinkysymyksenä oli, kuinka tulevaisuudessa turvataan seurakuntatyö ja -palvelut paikallisesti, kun vähenevät jäsenmäärät haastavat seurakuntia.
Selvää neuvotteluryhmälle oli jo valmiiksi, että parhaiten tulevaisuuden haasteisiin vastataan säilyttämällä seurakunnan toiminta ihmistä lähellä, omalla alueella, ja keskittämällä hallintoa, taloutta, hautaus- ja kiinteistötoimea.
Eri vaihtoehtoja, myös seurakuntayhtymämallia pohtinut neuvottelutyöryhmä pitää tässä vaiheessa vahvimpana vaihtoehtona yhden seurakunnan mallia.
Yhden seurakunnan muodostaisivat kuusi seurakunta-aluetta, joissa seurakuntaelämän arki toteutuu.
Työryhmästä onkin tärkeää, että Paimion rovastikunnan nyt itsenäiset seurakunnat Salo, Lieto, Loimaa, Paimio, Pöytyä ja Somero muodostaisivat kukin oman toiminnallisen seurakunta-alueen.
Paikallisen seurakunnan ydin ei lopulta ole hallinnossa, vaan toiminnassa.
Keskustelussa korostui myös alueen omien nimikkotyöntekijöiden arvo. Muutostilanteessa huomiota on kiinnitettävä siihen, että 40 prosenttia kirkon työntekijöistä eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kilpailu seurakunnan työntekijöistä tulee kiristymään.
Vaikka laajempi näky yhteistyön tiivistämisen tarpeesta on jaettua, työryhmän on jatkotyöskentelyssä etsittävä ratkaisuja moniin kriittisiin kysymyksiin. Miten keskitetyssä hallinnossa kuuluu alueiden ääni? Minkälainen rooli ja valta olisi seurakunta-alueiden alueneuvostoilla? Miten työntekijärekrytoinnit hoidetaan? Mihin kaavaillussa mallissa keskitettäisiin hallinnon ja talouden palvelut? Lisäksi luottamushenkilöiden puheenvuoroissa mietitytti, perustuisiko varojen jako alueilla jäsenmäärään.
Vaikka nyt onkin monia asioita ratkottavana, työryhmässä halutaan katsoa rohkeasti tulevaan ja keskustellen rakentaa tulevien sukupolvien kirkkoa.
– Paimion rovastikunnassa muutosta ei tehdä pakosta, vaan yhteistyöstä käsin. Se on hyvä lähtökohta. Seuraavaksi työryhmän ehdotusta arvioidaan ja edelleen kehitetään seurakuntien päättäjien ja työntekijöiden kanssa, toteaa lääninrovasti Risto Leppänen.
Seurakunnat tekevät ratkaisunsa myöhemmin.
Hankkeen tähtäyspiste on vuosi 2030.
Työryhmä koostuu rovastikunnan kuuden seurakunnan nimeämistä edustajista: luottamuselinten puheenjohtajista, kirkkoherroista ja talouspäälliköistä. Tosin Paraisten seurakuntayhtymään kuuluva Länsi-Turunmaan seurakunta ei ole nimennyt edustajia neuvotteluun.
Rovastikunnallisen yhteistyön mahdollisuuksia pohdittiin Turun arkkihiippakunnassa jo vuonna 2021 hautaus-, kiinteistö- ja talouskysymyksiin keskittyvissä asiantuntijaryhmissä.
Työskentely laajeni 2022 nimettyihin rovastikunnallisiin neuvottelutyöryhmiin ja hautaustoimen yhteistyöryhmiin.
Työskentelyyn on osallistunut myös Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin edustus. Neuvotteluryhmän puheenjohtajana toimii lääninrovasti.