Jyrki Ali-Yrkkö on kolunnut arkistoja, kirkonkirjoja, käräjäkirjoja, perunkirjoituksia, vanhojen sanomalehtien uutisia ja ilmoituksia. Hän on metsästänyt valokuvia hirsjärveläisten ja kivisojalaisten kätköistä, haastatellut monia muistajia, kulkenut merkittävät maisemapaikat, kaiken kaikkiaan tehnyt työmäärän, jota voi vain ihailla.
Nyt meillä on painava nide, joka jo ulkoasullaan vaikuttaa. Kovakantinen teos on hyvälle paperille neliväripainatuksella toteutettu, 388-sivuinen kokonaisuus, jonka taittokin on onnistunut. Kaksipalstaisia sivuja rytmittävät ruskeasävyiset valokuvat ja yllätyksinä aukeaman kokoiset kuvat menneistä ja nykyisistä kyliemme näkymistä. lukuisat pastellisävyin toteutetut kartat nimistöineen auttavat lukijaa hahmottamaan talojen ja teiden sijaintia. Näin kirjan ulkoasu heijastelee sisältöä, jonka painotus on historiallinen, aikajanalla 1500-luvulta 1950-luvulle, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Teksti avaa eteemme vilkkaan, monipuolisen kuvan menneistä kyläkeskuksista kartanoiden aikaan. savupirttien asukkaista kaupunkilaisiin kesävieraisiin. Kerrotaan suutareista, räätäleistä, ompelijoista, sepistä, satulasepistä, opettajista, sorvareista, sihteeristä, herroista, koijareista, sotilaista ja taiteilijoista, voimamiehestä ja kylän veijarista.
Selvitetään miten kriisit ja sodat näkyivät kyläläisten elämässä, miten asukasmäärät vaihtuivat ja kuinka taloja tai kivinavettoja rakennettiin.
Ruotusotilaat, ratsumiehet ja upseerit Ruotsi-Suomen sodissa tulevat tutuiksi, kouluaikojen historiantiedot läheisiksi. Kirjan kattavat lähde- ja teosluettelot antavat mahdollisuuksia syventymiseen.
On hienoa, kun tänä sähköisen tiedon aikana saa käsiinsä oikean esineen, kirjan, joka taatusti säilyy katseltavana tulevaisuuteen.
Voi myös toivoa, että tämän julkaisun tapainen kotiseututyö tuottaisi laajempaa kiinnostusta maalaiskylien asuttamiseen ja kehittämiseen nykyisen kuihtumisen sijaan.
Sirkku Kurkikangas