Tutustuin ympäristöestetiikan nykyiseen emeritusprofessori Yrjö Sepänmaahan (s. 1945) tehdessäni väitöskirjaa stipendiaattina Joensuun yliopistossa 1990-luvulla. Hän piti jäähyväisluentonsa tammikuussa 2014. Vuosina 2000–2005 hän toimi akatemiaprofessorina Suomen Akatemiassa.
Joensuussa Yrjö Sepänmaahan teki vaikutuksen Pielisjoenvarsi siltoineen. Nykyisin hän asuu Helsingin Myllypurossa, ja siellä miellyttävät väljyys, mäntymetsäperusta ja isot, rakentamattomat kalliot. Erikoinen näköala- ja liikuntapaikka on tekomäki, jonka alueella oli aiemmin kaatopaikka. Sen päälle rakennetut kerrostalot jouduttiin purkamaan saastevaaran vuoksi, ja alue maisemoitiin. Tekomäeltä näkee kauas, vaikka tunnelma on samalla outo: onhan kyse jätemaasta.
Opiskeluaikoinaan Yrjö Sepänmaa tutustui folkloristi Outi Lehtipuroon, ja onnellinen avioliitto on kestänyt jo vuosikymmeniä. Outi Lehtipuron nimi tuli minulle tutuksi 1980-luvulla, kun opiskelin suomen kielen ja kirjallisuuden lisäksi kulttuuriantropologiaa. Pariskunta on asunut myös Amerikassa, jossa Yrjö Sepänmaa on opiskellut Kanadan lisäksi stipendiaattina. Edelleenkin Yrjö Sepänmaa matkustelee maailmalla. Esimerkiksi 2019 hän vieraili konferenssiesitelmöijänä Serbiassa ja 2023 Brasiliassa. Näitä estetiikan maailmankonferensseja järjestetään neljän vuoden välein.
Puhuessaan Yrjö Sepänmaan karonkassa professori Maija Lehtonen totesi, että Yrjö Sepänmaan piti hakea puuttuvia sanoja Antero Vipusen vatsasta, maailmalta. Yrjö Sepänmaa vastaa: ”Vastineeksi sanoja veinkin, ja toisensa löytäessään ne kasvoivat voimasanoiksi.”
Yrjö Sepänmaa on julkaissut tänä vuonna estetiikan teoriaa ja omaelämäkerrallista aineistoa yhdistelevän teoksen Ympäristöestetiikan tulevaisuus & esteettinen ympäristösivistys. Elämäni esteetikkona (Books on Demand 2024, alkuperäisnettiversio 2023). Vaikka hän edustaa tietyllä tavalla erityisalaa, hän huomauttaa, ettei ympäristöestetiikka ole alan sisäinen vaihtoehtoliike vaan sen luonnollinen osa-alue.
Entä miten esteettinen tulee ihmisen avuksi jokapäiväisessä elämässä? Yrjö Sepänmaa muotoilee asian kauniisti: ”Näkyvimmillään esteettinen on silloin kun se erottuu jokapäiväisyyden ylittävänä kohokohtana.” kauniisti: ”Näkyvimmillään esteettinen on silloin kun se erottuu jokapäiväisyyden ylittävänä kohokohtana.”
Hän siteeraa Pekka Perttulaa: ”Jos tietää, millainen on ollut jonkun ihmisen lapsuudenkodin ikkunasta silmien eteen avautuva maisema, tietää paljon kyseisestä ihmisestä.” Yrjö Sepänmaan tausta ja henkinen koti oli maaseutu pelto- ja metsämaisemineen Etelä-Pohjanmaan Alavudella. Hänen maanviljelijäisänsä arvosti hoitometsää. Kun Yrjö Sepänmaa kävi kotonaan opiskelulomillaan, isä vei hänet katsomaan oraalla olevaa peltoa: ”Se oli hänen teoksensa ja minä sen ihaileva kriitikko.”
Kuka kukin on -aikalaiskirjassa Yrjö Sepänmaa on ilmoittanut harrastuksekseen esteettisen elämän. Hän summaa viisaasti: ”Esteettisten arvojen kunnioittaminen ja toteuttaminen on ihmiselon yksi puoli, mutta esteettisyys on myös elämän kokonaisuutta määrittävä ja luonnehtiva ominaisuus. Arvot on säädetty kohdalleen silloin kun esteettistä elämää ei ole estetisoitu vain pinnalta, vaan se, elämä, on estetisoitunut koko arvomaailmaltaan, läpikotaisin.”
Ystävänä Yrjö Sepänmaa on sympaattinen, huumorintajuinen, toisen huomioon ottava mutta myös terveesti kriittinen. Luemme toistemme tekstejä. Tällainen ammatillinen yhteys hänen kuten myös vastaväittäjäni Tellervo Krogeruksen ja emeritusprofessori Yrjö Varpion kanssa on minulle tuiki tärkeää. Siten säilyy yhteys tutkimukseen ja akateemiseen maailmaan, joka ei ole irrallinen saareke. Ne rikastuttavat jokapäiväistä elämääni tarjoamalla ravinteikkaita pähkinöitä purtaviksi.
Eija Komu
filosofian tohtori, kirjallisuudentutkija, kriitikko