Yhteisöllisyyskoordinaattori Riitta Ryhtä kyyditettiin kotoaan työpaikalle kaupungintalolle hieman kovaäänisemmällä vempeleellä. Auto näytti ja kuulosti paloautolta, jonka kyydissä taittui tulomatka töihin viimeisenä työpäivänä ennen eläkkeelle lähtöä.
Ryhtä jäi nyt vuosilomalle, pitää ylitöitä ja muita vapaita. Varsinaiset eläkepäivät alkavat syyskuun alussa.
– Nyt tärkeintä on vapaus. 13 viikkoon en tee mitään sellaista joka haiskahtaakaan ansiotyöltä, naurahti Ryhtä.
Samaan hengenvetoon hän totesi, että sen jälkeen hän on kyllä valmis auttelemaan kaupungintalolla tai Somero-opistolla.
– Voin mennä vaikka uimahallille lippuja ja kahvia myymään, jos tarvitaan. Voin tehdä pieniä tai vähän isompiakin projekteja, mutta vasta syksyllä. Se on erilaista, kun saan itse määritellä, mitä teen ja milloin minulle sopii.
Riitta Ryhtä sanoo olevansa työorientoitunut ihminen.
– Haluan kehittää kaikkea ja hypätä uuteen. Ei aina tarvitse tehdä asioita samalla tavalla; vaan tavalla, joka on nykyistä parempi. Minun mottoni on ollut: muutos on mahdollisuus.
Ryhtä pyysi Somero-opiston rehtoria, että tämä lähettäisi hänelle juoksukouluohjelman.
– Ei se silti tarkoita, että lähden juoksemaan. Olen vaan innostunut kokeilemaan kaikenlaista uutta.
Yhdestä asiasta hän on varma: hän ei tule luopumaan lentopallon pelaamisesta.
– Niin kauan harrastan lentopalloa, kun jalat pitävät. Ja jos eivät enää toimi, niin otan alle pyörätuolin.
Hän käy kolme kertaa viikossa Kiiruun koululla lentopalloa pelaamassa. Porukassa on ikähaitaria. Ryhtä osallistuu silloin tällöin veteraaniturnauksiin, joihin joukkue kootaan ympäri Varsinais-Suomea asuvista harrastajista.
– Lentopallon kautta on syntynyt kivoja tuttavuuksia. Siinä kiinnostaa sosiaalisuus ja tietysti porukalla pelaaminen. Ari Piispanen piti aikoinaan keskikoulussa lentopallokerhoa. Siitä se lähti. Kauppaopistossakin olin lentisporukoissa mukana.
Kunnan on huolehdittava, että kuntalaiset voivat hyvin
Ryhtä aloitti yhteisöllisyyskoordinaattorina huhtikuussa 2023. Vastaavanlaista hommaa hän oli jo tehnyt vuodesta 2018 hyte-koordinaattorinimikkeellä. Laki velvoitti, että kunnalla on oltava yhteyshenkilö tulevaan hyvinvointialueeseen.
– On tärkeää, että joku on linkkinä hyvinvointialueen ja kunnan välillä. Ja myös pitää yhteyksiä kolmanteen sektoriin yhteisöihin, seuroihin ja kansalaisiin.
Yhteisöllisyyskoordinaattorille kuuluu hyvinvointitietojen kerääminen, niiden analysointi ja raportointi valtuustolle.
– On tärkeää tietää, miten kuntalaiset voivat. Kuntalaissa on määritelty, että kunnan tulee huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista. Someron kuntastrategiaan kärkiarvoksi on asetettu yhteisöllisyys ja sen edistäminen.
Somerolla ennaltaehkäisevää työtä on tehty liikuntapuolella. On esimerkiksi innostettu ikäihmisiä liikkumaan Voimaa vanhuuteen -projektin kautta ja on koulutettu vertaisohjaajia.
– Kaiken toiminnan tarkoitus on, että kuntalaiset voisivat paremmin. Tehdään ennaltaehkäisevää työtä, etteivät ihmiset sairastuisi.
Ryhtä pitää Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta mahdollisuutena. Hänestä parempaan suuntaan ollaan menossa, esimerkiksi raskasta organisaatiota ollaan keventämässä.
– Kun siirryttiin hyvinvointialueille, niin lähdettiin tasapäistämään palveluja. Joilla oli ennen hyvät palvelut, niin heillä ne ovat heikentyneet. Missä meni huonosti, niin nyt niillä on paremmat palvelut.
Ryhtästä Somerolla Varhan asiakaspalvelussa asioita hoidetaan hyvin.
– Vaikka jokin asia ei ole ihan mallillaan, niin asiakaspalvelijat hoitavat työnsä ja auttavat parhaansa mukaan, palvelevat.
– Ikääntyneen tulee saada sosiaalipalvelut mahdollisimman läheltä ja niiden on oltava helposti saatavissa. Somerolaisten ikääntyneiden tulisi saada ne Somerolta, sillä kaikki eivät ole kotihoidon asiakkaita eikä kaikilla ole mahdollisuutta käyttää netti- ja etäpalveluita.
Someron yhteisöllisyyskoordinaattorin paikka on parhaillaan auki. Kyselyitä ja hakemuksiakin on jo tullut. Työ muuttuu kokopäiväiseksi; Ryhtä on tehnyt 60 prosentin työaikaa.
Opistossa vierähti 40 työvuotta
Riitta Ryhtä kuvaa omaa työuraansa sattumien summaksi. Kauppaopiston käytyään ja merkonomiksi opiskeltuaan hän pääsi vuonna 1981 työllistettynä paloasemalle toimistovirkailijaksi.
– Olin Karlssonin Keijolla opissa.
Kun vuoden määräaikaisuus päättyi, hän meni hetkeksi Mariina-baariin töihin.
– Ehdin olemaan siellä pari kuukautta. Siihen päättyi minun kaljanmyyntikokemukseni. Aiemmin olin ollut Pitkäjärven Osuuskaupassa ja kotona maatalon töissä.
Kuntaan perustettiin toimi, jossa puolet töistä oli paloasemalla ja puolet Someron kansalaisopistolla.
Paikkaan oli 17 hakijaa. Riitta Ryhtä sai pestin ja aloitti 2.1.1983.
– Ehdin olla 40 vuotta opistolla töissä. Olin järjestämässä opiston 20-, 30-, 40- ja 50-vuotisjuhlia, mutta en enää tulevia, 60-vuotisjuhlia.
Riitta Ryhtä tuli tutuksi usean rehtorin ja monen opettajan kanssa. Hän on ollut kurssisihteerinä ja koulutuskoordinaattorina.
– Opistossa opiskelu on positiivista opiskelua. Opiskelijat ovat paikalla omasta halustaan ja tuntiopettajat rakastavat ominta opetusalaansa.
– Minusta Somero-opisto tekee tärkeää työtä. Se tuottaa iloa ja mielihyvää opiskelijalle. Juuri sillä edistetään ihmisten hyvinvointia ja ennaltaehkäistään sairauksia.
